Sadeillan tunnelmaa

Tänään olemme nähneet serkkuni kanssa pitkästä aikaa

ja pääsin jälleen sylittelemään heidän perheensä

kuopusta,

nuuhkimaan suloista vauvan tuoksua,

katselemaan niin kovin iloista hymyä

sekä

kuuntelemaan hellyttävää kujerrusta.

Samalla mieleen tulvi kaukaisia muistoja

oman tyttömme vauva-ajoista,

välähdyksiä maailman hellyttävimmästä

hymystä sekä ilon kirkkaista silmistä,

jotka taatusti sulattivat sydämeni.

Tällaisina hetkinä haikeus hiipii hiljalleen,

sillä niitä kultaakin kalliimpia hetkiä

ei enää takaisin saa.

Sitä vain toivoo,

että aika ei koskaan

haalistaisi

näitä sydämeni sopukoissa

vaalimiani muistoja.

<3

Nyt elokuun lopun

tummana iltana

kuuntelen sateen ropinaa

kynttilöiden valossa...

...sateen ääntä,

joka voimistuu kohisten...

...luvaten syystuulien kohta saapuvan.

Alla viltin lämpöisen,

hyvä olla on kera muistojen.

~ Emppu ~