Sivut

tiistai 6. joulukuuta 2016

Joulukuun kuudentena



Oikein hyvää 
Itsenäisyyspäivää ✫ 

Kiitollinen itsenäisyydestä ja vapaudesta sotiemme veteraaneille.
 
~ Emppu ~ 

.

torstai 1. joulukuuta 2016

Joulukuu



Joulukuu

Tänään se pyörähti käyntiin, kauan odotettu kuukausi.


Joulukuu on saanut perheessämme uuden merkityksen
jouluun valmistautumisen sekä odotuksen lisäksi.
Rakkaudella odotettu poikamme syntyi vuosi sitten, juuri tänään.
Joulukuun ensimmäisenä päivänä.
Myös sinä päivänä oli valkoinen huurre maassa ja aste, pari pakkasta.
Katselin synnytyssalin ikkunasta kaunista auringon kajoa pilvien raosta,
joulukynttelikköjen tunnelmallisessa valossa.
Pieni poika sylissäni, silmät jo silloin niin tarkkaavaisen katselevaisina.



Tänään joulukuun ensimmäisenä aamuna meidän eskarilaisemme odotti
malttamattomana Pikku Kakkosen Joulukalenterin alkamista
sekä ensimmäisen luukun avaamista suklaakalenterista.
 Myös vuosi sitten tyttömme kertoi joka päivä sairaalassa pojan kanssa ollessamme,
mikä kuva ja millainen suklaa oli kalenterista silloin löytynyt.
Ja miten malttamattomasti odotettiin sitä päivää,
jolloin saisimme luvan kotiutua.


Tänä aamuna onnittelimme ja lauloimme pojalle ensimmäistä kertaa hyvää syntymäpäivää.
Vuosi on pitänyt sisällään niin paljon.
Paljon se on ottanut, mutta antanut sitäkin enemmän.
Nyt perheemme tuntuu kokonaiselta.


Alunperin piti kertoa tämän vuoden adventtikyntteliköstä,
mutta kas kummaa, muistot saivat vallan ihan täysin...

Vanhalle tarjottimelle asettelin Havin pöytäkynttilät
ja koristeiksi laitoin maalattujen käpyjen lisäksi kuusen koristeita.
Sekaan ripottelin kirkkaita koristekiviä.

Viime vuoden adventtikynttelikön löydät täältä
ja vuoden 2014 täältä.

Täällä jatkuu syntymäpäiväjuhlien järjestelyt,
joita vietettiin ensimmäisen kerran viime lauantaina Pyhäniemessä mökillä
ja toiseen kertaan tänä viikonloppuna.
Itsenäisyyspäiväkin on jo heti viikonlopun jälkeen,
oikeastaan on tosi ihanaa,
kun vuoden suloisin kuukausi alkaa näin monilla juhlilla.


Tunnelmallista joulukuuta teillekin!


~ Emppu ~

perjantai 18. marraskuuta 2016

Hyggeilyä?


☆ Oi, aivan mahtavaa, viikon paras päivä menossa! ☆



P e r j a n t a i 
, joka nyt vielä kotiäitinä ollessa pitää sisällään 
lupauksen viikonlopun alkamisesta,
jolloin isäkin pääsee mukaan perheen touhuihin töistä vapaata viettäessään.
Olo on rennompi, sillä saatavilla on enemmän käsipareja lasten ja kodin hoidossa.
Töihin palatessani perjantain viehätys katoaa,
sillä epäsäännöllinen vuorotyö tuo mukanaan myös epäsäännölliset vapaat.
Perjantai on minulla monesti esim. vaikkapa juuri maanantaina, vapaiden alkaessa.



Nyt viime aikoina olen törmännyt uudelleen tämän hetken trendisanaan,
hyggeen.
Sanahan on lähtöisin Tanskasta, eikä sille ole tarkkaa suomennosta.
Itse miellän sen kotoilemiseksi,
hetkeksi, jolloin ei ole kiire mihinkään ja saan tehdä asioita,
jotka tuovat minulle hyvän mielen.
Katsella sisustuslehtien inspiroivia kuvia, haaveilla ja uppoutua omiin ajatuksiin.
Ehkä itselleni eniten hyggeä kuvaa sanat tunnelma sekä tunne.
Kynttilöiden valo, glögin tuoksu, lämmin olo viltin alla. 
Yle Uutisten artikkeli kertookin osuvasti, mitä hyggeily on.
Suurimmaksi osaksi samaa, kuin mitä itsekin koen sen olevan.



Viime päivinä olen hyggeillyt eritoten silloin,
kun poika nukahtaa päiväunille ja ehdin olla hetken itsekseni,
ennenkuin riennän hakemaan tytärtäni eskarista.
Sytytän kynttilät ja kuuntelen Spotifysta Michael Bublen joululevyä.
 Lämmitän glögiä ja toivon, että kaapista löytyy vielä edes yksi pipari.
Ja uppoudun blogien maailmaan tai sisustuslehtien kuviin.


Omaan suuhun sana hygge taipuu vielä kovin kankeasti,
mieluummin ajattelen ja kirjoitan kotoilusta.
Vaikka sekin taisi olla trendisana pari, muutama vuosi sitten.

Miten   h y g g e   on tavoittanut sinut?
Tuntuuko se tutulta, vai enemmänkin vieraalta asialta?
Miten juuri SINÄ hyggeilet?
Olisi mukava kuulla teidän lukijoidenkin kokemuksia
ja varsinkin vinkkejä parhaista hyggeilyistä.


Tänään viikonloppu käynnistyy parhaalla mahdollisella tavalla,
sillä saamme appivanhemmat meille kylään pitkästä aikaa.
Ja mikä parasta, pääsemme miehen kanssa huomenna
viettämään yhteistä aikaa kaksistaan!
Sitä onkin odotettu, sillä edellinen (ja vuoden ensimmäinen) kerta oli kesällä,
jolloin pääsimme viettämään hääpäivää yhdessä.

💜 Oikein rentouttavaa viikolopun alkua myös sinulle sinne! 💜

Edit.
Huomasin tänään, että nyt bloggeriin on tullut myös erikoismerkit saataville!
Ja niitähän oli pakko vähän kokeillakin..!

~ Emppu ~

tiistai 8. marraskuuta 2016

Vanhanajan maitokaakaota



Eilen uusi viikko pyörähti käyntiin kunnon pakkaslukemilla
ja tuulikin lisäsi kunnolla pakkasen purevuutta.
Tuntui että viima meni luihin ja ytimiin jo tytön eskarista hakureissun aikana.



Tyttö toivoi lämmintä kaakaota ja niin kyllä minäkin.
Nopean googlettamisen jälkeen valmistui pari mukillista

VANHANAJAN MAITOKAAKAOTA

1 ANNOS

2,5 dl täysmaitoa
1 rkl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
1 rkl kaakaojauhetta

Sekoita sokerit ja kaakaojauhe lusikalla huolellisesti kupissa. 
Kuumenna maito kattilassa tai kulhossa mikrossa (täysiteho 30 s). 
Vatkaa joukkoon kaakao-sokeriseos ja kuumenna vielä hetki. 

Päälle laitoin vähän kermajäätelöä,
tummaa suklaata olisin myös lisännyt jos sellaista olisin meiltä löytänyt.
 

Ihanan talvinen sää on jatkunut edelleen,
tosin tänään viima oli niin pureva että ulkoiltiin lasten kanssa vain hetken verran,
ennenkuin oli pakko kiirehtiä sisälle lämmittelemään.
Aurinkokin pilkahteli pilvien lomasta aamupäiväillä.


Näistä ensilumen ja pakkasen sävyttämistä päivistä
on tullut nautittua joulumusiikkia kuunnellen.
Päivällä leivoimme tytön kanssa ensimmäistä kertaa tänä talvena joulutorttuja,
voi miten ne maistuivatkaan niin hyviltä pitkän tauon jälkeen.
 Joululehtiäkin on tullut jo selattua ja joululahjoja mietittyä...

Talvinen sää vaikuttaisi jatkuvan vielä monta päivää,
kunpa lumi jäisi maahan eikä enää sulaisi!

Pirteää viikon jatkoa täältä!
<3

~ Emppu ~

perjantai 28. lokakuuta 2016

Tunnustus blogilleni sekä blogikodin pohdintaa

 

Kiitos Marikalle Marjakujalle ilahduttavasta haasteesta!
<3
Blogini saama tunnustus oli vallan yllätys ja todellakin mukava sellainen!


Tässä ohjeet:

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen. 
 2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.  
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.  
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi. 
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi.


Iloa & Unelmaa-blogin perustin huhtikuussa 2011
ja alunperin tarkoituksena oli postata perheemme kuulumisista,
joita lähipiiri silloin tällöin pääsi lukemaan.
Suhteellisen nopeasti postausaiheet alkoivat liittyä kotimme sisustamiseen
ja lapsiperheeseen liittyvät kirjoittelut jäivät selkeästi vähemmälle huomiolle.
Hyvin pitkään arkailin Facebook-sivujen perustamista,
ja tarkemmin ottaen perustinkin ensin ryhmän tutuille
ja vasta sen jälkeen uskaltauduin luomaan blogille oman sivun.
Instagramiin olen tallentanut blogini kuvia parin vuoden ajan.

Millaiseksi blogini on muotoutunut kuluneen 5,5 vuoden aikana?
Ainakin taidot valokuvaamisessani ovat kehittyneet,
sillä ihan ensimmäisten postausten kuvat ovat mieheni ottamia.
Onnekseni sain miehestäni kärsivällisen opettajan valokuvaamisen
sekä kuvien käsittelyn suhteen ja aloin ottamaan valokuvat itse.
Postausten aiheet taas ovat pikku hiljaa palaamassa juurilleen,
sillä viime kuukausina olen miettinyt blogin aihepiirin laajentamista monipuolisemmaksi.
Sisustamisen, leipomisen, ja käsitöiden lisäksi mm. pukeutumista käsitteleväksi.
Ja ehkäpä jotain postausta omaan elämään liittyen, tunnelmia matkoilta
tai elämän kohokohtia, pieniä ja suuria.
 

Aloittelevan bloggaajan kannattaa olla aktiivinen
sekä muiden blogien kommentoimisessa että somessa muutoinkin;
Facebookissa, Instagramissa ja Pinterestissä.
Ja olla myös itselleen armollinen.
Aina aikaa postauksille ei löydy tai tuntuu,
ettei keksi enää mitään sanottavaa tai kuvattavaa.
Silloin kannattaa ottaa hetkeksi etäisyyttä ja postata silloin,
kun se tuntuu mielekkäältä.  
Valokuvaamisesta on vuosien saatossa tullut itselleni rakas harrastus
ja blogin ansiosta kamera tulee otettua esille huomattavasti useammin
kuin ilman bloggaamista.



Haluan antaa vielä erityiskiitoksen kaikille teille lukijoille,
jotka olette täällä käyneet kuulumisiani lukemassa!
<3
Pieni poika, joka täyttää ensimmäisen vuoden joulukuun 1. päivänä,
on ansaitusti vienyt huomioni ja tarmoni pienen elämäntaipaleensa aikana,
jonka vuoksi blogi on tänä vuonna päivittynyt verkkaiseen tahtiinsa.
Siitä huolimatta blogi on ollut mielessäni hyvin usein
ja aina yhtä ilahtuneena olen lukenut saamiani kommentteja postauksiini.
 <3


Blogini kotia olen pohtinut viime aikoina valtavasti,
sillä tekniset ongelmat bloggerin kanssa jatkuvat edelleen asetusten
korjauksista huolimatta.
Mitä todennäköisemmin joudun perustamaan blogin uudelleen
jollekin toiselle sivustolle,
joten jos teillä on kokemuksia/vinkkejä muista toimivista blogisivustoista (Wordpress ym.)
niin olisin kovasti kiitollinen kommenteista!

Rentouttavaa alkanutta viikonloppua!
<3

~ Emppu ~

torstai 29. syyskuuta 2016

Viimeisiä päiviä viedään...


...nimittäin syyskuun. 

Eipä olisi uskonut, miten nopeasti tämä kuukausi menee ohitse. 
Ylihuomenna vaihtuukin jo lokakuuksi, 
huh, kohtahan sitä täytyy jo ruveta miettimään joululahjoja...!


Tahatonta blogitaukoa on tullut taas vietettyä osittain sen vuoksi, 
kun pojan päiväunet ovat välillä olleet kovin lyhyet 
eikä äidillä sen myötä ole ollut tarpeeksi omaa aikaa.
Yritän opettaa poikaa nukkumaan päikkäreitä pinnasängyssä, 
ja se onnistuu todella vaihtelevasti. 
Äidin kainalossa kun olisi kaikkein mukavinta nukkua!

Innostus bloggaamiseen on hävinnyt vähän myös teknisten ongelmien myötä. 
Blogger on jo pari viikkoa sitten heittänyt blogin pohjan asetukset miten sattuu, 
jolloin postausalue on jostain syystä kaventunut ja kuvat menevät sivureunan päälle. 
Osaisiko joku auttaa?
Mies ei ole ehtinyt paneutua ongelmaan, vaikka kovin nätisti olen pyydellyt. 
Itse taas olen niin tumpelo ymmärtämään asetuksista... 

Ulkona puut ovat saaneet niin kauniit lehdet ja nyt lapset pääsevätkin jo tekemään lehtikasoja. 
Tänään pitäisi pakata ahkerasti, sillä lähdemme viikonlopun viettoon anoppilaan. 

Kuulaan kauniita syyskuun viimeisiä päiviä teille jokaiselle!
<3

~ Emppu ~

maanantai 5. syyskuuta 2016

Syystuulta vastaan


Nyt taitaa olla ensimmäinen kerta, kun postaan jostain ihan muusta..! 
Nimittäin syksyn takki- ja kenkähankinnoista.




Jo parin vuoden ajan olen haaveillut uudesta nahkatakista, 
sillä vanha oli jo niin kulahtanut ettei se päällä viitsinyt enää kulkea ihmisten ilmoilla. 
Haaveissa oli täysin eri tyylinen takki kuin edellinen oli, 
jotain mikä toimisi sekä romanttisemman, rennomman että rokimman asun kanssa. 

Kesän ajan selasin Elloksen takkeja läpi ja siellä tämä oli kunnon alennuksessa, 
mutta jostain kumman syystä en saanut aikaiseksi tilata tätä silloin. 
Lopulta kun viimein päädyin Elloksen sivuille uudelleen, oli kokoni loppuunmyyty. 
Mitä tästä opimme, kannattaa tilata siis heti kun jotain kivaa löytyy kunnon alennuksella!



Onneksi Elloksella tuli uudet alennusprosentit voimaan 
ja kun sain myytyä vielä pari tytön vanhaa ulkoiluhaalaria, 
klikkasin nahkatakin ostoskoriin hyvällä omallatunnolla.
.... Mikä siinä onkin, että itselle ei oikein niin viitsi uusia vaatteita hankkia, 
lapset menevät kaikessa edellä ja silloinkin, kun jollekin vaatteelle olisi todella tarvetta, 
joutuu hankintaa perustelemaan itselleen monelta eri kantilta..?

Pari päivää sitten kiersin Prisman kenkäosastoa läpi ja löysin itselleni vielä uudet tennarit.
Edellisissä näkyikin jo ihan tarpeeksi ajan patinaa. 
Olkalaukku taas on yksi suosikeistani, parin vuoden vanha löytöni.

olenkin tallentanut ideoita ja inspiraatioita pukeutumiseen liittyen. 

Jotta totuus ei unohtuisi, niin lasten iltatoimet kutsuvat... 

Hyvää alkanutta viikkoa!
<3

~ Emppu ~