tiistai 29. toukokuuta 2012

Paluu menneisyyteen

Kun ei omista ompelukonetta, niin perinteisesti neulalla ompeleminen
on HIEMAN hidasta puuhaa ja työn jälki onkin vähän sinne päin,
mutta sainpa kuitenkin ommeltua kankaaseen silitetyn kuvan tyynyn päälliseen!


Jostain syystä olen aina pitänyt rottingista 
ja nuorena minulla olikin huoneessani rottinkituoli, jossa oli mukava istuskella
ja miettiä maailman menoa. Viihtyipä siinä myös meidän perheen silloinen koirakin.
Nykyisessä rottinkituolissa istuskellessa tuleekin usein tunne menneisyyteen paluusta.


Mikä onkaan nauttiessa ilta-auringon säteistä, 
kädessä kupillinen teetä ja vieressä vino pino sisustuslehtiä!



Sohvapöytää koristamaan sain kauniin kukan, Tulilatvan.
Kukan laitoin maalaamaani ja koristelemaani peltipurkkiin.
Saa nähdä miten pitkään Tulilatva saa olla rauhassa,
toistaiseksi meidän neiti on ollut kiinnostunut vain purkissa olevasta narusta
jonka luonnollisesti haluaisi itselleen.


~Emppu ~

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Tartu hetkeen

Ensinnäkin;
TERVETULOA uudet lukijat!
Sivuja on käyty katsomassa reippaasti yli 400 kertaa kuukaudessa,
todella mukavaa että olette löytäneet tänne! <3
Nyt tänne blogiin kommentoimisen pitäisi olla helpompaa, 
sillä poistin aiemmin olleen koodin vastauslaatikosta,
enää ei tarvitse kirjoittaa sanoja todistaakseen ettei ole robotti.

Viikonlopun aikana olen askarrellut lisää,
yllätys yllätys, Piltti- purkkeja!
Tosin kuvat olisi kannattanut tulostaa tavalliselle tulostuspaperille,
valokuvapaperi oli sittenkin vähän turhan paksua.
Onneksi liima kuitenkin piti eivätkä kuvat alkaneet repsottaa reunoista.

Tämän purkin eräs lähipiiristäni saa lahjaksi,
lahjan vastaanottaja varmaan jo arvaakin...
ONNEA vielä kerran, rakas Pikkusisko! <3



~ Emppu ~

perjantai 25. toukokuuta 2012

Vintagen viehätys

Työasioiden mielen karkoitukseksi askartelu on siihen oivaa puuhaa.
Kun sormet ovat liimassa tai pähkäilet, miten ihmeessä saat jonkun 
purnukan maalattua niin, jottei sormenjäljistä jää todisteita,
ei työasiat pahemmin mahdu ajatuksiin noina hetkinä.

Samaisesta Porcellain- askarteluliikkeistä löytyi näitä iki-ihastuttavia,
wanhan ajan silitettäviä kuvia.
Pari sisätyynyä on jo vajaan vuoden odottanut jotain päällistä ja 
vihdoinkin nyt, kun Pohjanmaalla odottavat melkein valmiiksi neulotut pellavapäälliset,
pääsen yhdessä anopin kanssa kokeilemaan ensimmäistä kertaa miten silitettävät kuvat
toimivat käytännössä.

Tosin tuota hetkeä on odotettava vielä viikko,
mutta ainakin siihen asti on mukava visioida valmiista sisustustyynyn päällisistä.
Haaveisiin ei tietenkään sisälly suhteellisen todennäköiset pähkäilyt niistä
ongelmakohdista, joita varmasti tulee eteen kun yritämme saada siirtokuvat onnistumaan...

Jostain syystä vintage- aiheisissa kuvissa ja tunnelmissa vain on sitä jotain.
Ajan havinaa ja patinaa.
Myönnän,
TYKKÄÄN!
<3
 


~ Emppu ~

Keskeneräinen projekti

KUVANSIIRTOTEKNIIKASTA
itselle muistiksi ja opastusta haluaville
Tämä rasia on ensimmäinen projekti, johon käytin kuvansiirtotekniikkaa pääsiäisenä.
Tuolloin saimme anopin kanssa kunnon opastuksen kuvansiirtotekniikoiden käyttöön. 
Sen jälkeen ei rasian suhteen edistytty, kunnes nyt eilisestä lähtien olen ahkeroinut pitkän tauon jälkeen.

Kuva näyttää ihan kummalliselta, mutta niin sen kuuluukin vielä tässä työn vaiheessa näyttääkin.
Suihkepullolla suihkuttelen kuvan päälle vähän vettä ja sormin hieron varovasti kuivana näkyvää
harmaata paperia pois. Annan kuvan kuivua ja jälleen uusi vedellä kostutus/hieromis- kierros niin kuan, kunnes lopulta harmaata paperia ei kuivan kuvan päällä enää näy.

Ihan alussa kuva (mustavalko- tai värillinen kuva) on tulostettu paperille, jonka jälkeen kopioitu peilikuvana kopiokoneella.
Sen jälkeen levitin siveltimellä Art medium- liimaa (mustesuihke- ja laser- tulosteille/kopioille omat liimansa!) kuvan oikealle puolelle, hetken annoin liiman imeytyä 
kunnes toiseen kertaan sivelin liimaa, huomioiden eritoten reunat.
Hoksasin, että kuva tosiaan kannattaa asettaa esim. muovitaskun tms. päälle ennen liiman levittämistä, sillä muovin avulla kuvan voi kääntää väärin päin rasian kannen päälle (eli kuva kantta vasten).
Sen jälkeen aseteltiin painavia kirjoja kannen päälle ja kuvan annettiin kuivua yön yli.
Seuraavassa vaiheessa menen edelleen, joskin sen verran olen vähän edistynyt, että tuota harmaana näkyvää paperia on kuivan kuvan päällä jo selkeästi vähemmän.

Rasian kyljessä on Mod Podge- nimisen, silitettävän liiman avulla kiinnitetty servettiä haluttuun kohtaan.
Eli rasian kylkeen (ei kannen reunaan asti) on levitetty kunnon kerros em. liimaa (ei kuitenkaan liikaa, kestää kauan kuivua) ja jonka on annettu kuivua kunnolla. Sen jälkeen halutusta servetistä on leikattu sopivan kokoiset soirot ja servetti kiinnitetty leivinpaperin läpi silitysraudalla (lämpötila 2 psitettä, muutaman minuutin ajan). Kun servetti on kunnolla kiinnittynyt rasiaan, voidaan rasian kylki kokonaisuudessaan lakata Acryl lakalla. Minulle tosin servetti veti vasta lakkaamisen aikana joistain kohdin rypyille, joten lakan levittämisessä kannattaa olla nopea ja helläkätinen.


Seuraavassa vaiheessa (johon yritän päästä), kannattaa ainakin mustavalkokuvan reunat maalata vaikka valkoisella akryylivärillä (itsellä Acryl Satin- merkkistä). Lisäksi olen ajatellut maalata koko kannen reunoineen em. akryylivärillä, sillä mielestäni riisipaperin värit tulevat valkoista taustaa vasten paremmin esille. Tämän jälkeen sommitellaan esim. riisipaperista sopivan kokoiset palat, jotka reunustavat kuvaa/peittävät lopun pinnan kannesta sen verran kuin itse haluaa.

Riisipaperi kiinnitetään sivelemällä Decoupage Gloss- liimaa riisipaperin päälle, aloittaen keskeltä ja edeten reunoja kohti. Annetaan kuivua, jonka jälkeen riisipaperin ja itse kuvan päälle levitetään Acryl lakkaa.
Kannen reunaan ajatettelin laittaa vielä koristenauhaa, kai kokeilen kiinnittää sen tavallisella Erikeeperillä.

Alla olevia riisipapereita löysin Tamperelaisesta Porcellana- käsityöliikkeestä, josta sai hyviä vinkkejä näihin puuhasteluihin.




~ Emppu ~

torstai 24. toukokuuta 2012

Piltti-purkeista on moneksi

Valmista tuli!
Ja ihme kyllä onnistui sen verran hyvin, 
että kuvia kehtaa tuoda tännekin näytille.

Riisipaperista revin varovasti haluamani kuvan
ja purkin kylkeen laitoin vähän Decoupage Gloss- liimaa.
Kuvan asetin liiman päälle ja siveltimellä sivelin varovasti (ettei riisipaperi repeä) 
em. liimaa uudemman kerroksen aloittaen keskeltä kuvaa, edeten kohti reunoja.
Kuvan reunoihin yritin laittaa liimaa tarpeeksi, ettei reunat rupea aikaa myöden repsottamaan.
Annoin kuivua kunnolla, ennenkuin sivelin kuvan päälle Acryl lakkaa.


Purkin kannen maalasin ensin Acryl Satin- akryylivärillä kahteen otteeseen
ja värin kuivuttua kiinnitin nauhasta ja napista taiteilemani rusetin  kanteen
ihan vain Erikeeper- liimalla.
Saa nähdä miten hyvin ottaa akryylivärin pintaan kiinni...


Purkista tuli mielestäni aika söpö 
ja käy vaikka kukkapurkista, tai pienestä karkkipurkista, tai sitten purkkiin voi kerätä 
vaikkapa erilaisia, kivoja nappeja.
Purkki voisi olla kiva lahja päiväkodin kevätjuhlissa hoitotädeille annettavaksi..!
Täytyypä viikonloppuna leipoa mango-tuorejuusto-kakkua niin saisi purkkeja lisää.
Neiti kun ei  (hedelmä)soseita syö muutoin kuin puuron lisukkeena.

~Emppu ~

Pientä askartelua

Kauniista riisipaperista sekä tyhjästä Piltti-purkista
syntyy toivottavasti 
jotain kaunista!

Askarteluinnostus yllätti,
saa nähdä mitä siitäkin seuraa!


~Emppu ~

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Retkeilyä kesähuoneessa

Meidän tyttö on innostunut pienimuotoisista retkistä parvekkeella.
Ei tarvita kuin vähän jotain syötävää ja juotavaa
sekä tietenkin mukaan sen hetkiset lempparilelut.
Tällä kertaa Teletappi kelpuutettiin mukaan.

Mikäs tässä on ollessa, 
auringosta nauttiessa!


~ Emppu ~

tiistai 22. toukokuuta 2012

Teetä & sympatiaa

Eilinen ilta parvekkeella.
Koti on hiljentynyt miehen nukuttaessa tyttöä,
itse istun teekuppi kädessä ja kuuntelen lintujen iltalaulua.
Niin paljon on ajatuksia mielessä,
tuntuu että tällä hetkellä kaikki on vähän niinkuin vinksin vonksin
ajatusten suhteen.
Täytyisi opetella olemaan huolehtimatta, 
murehtimatta huomista.

Nyt kun saan luvan kanssa levätä, niin olenkin alkanut pohtimaan,
mitä jos en osaakaan sitä lepäämisen taitoa?
Pahin ajatus häivähtää aika ajoin,
mitä jos en saakaan itselleni voimia takaisin?
Sitten taas muistan, että toisaalta, 
lähtökohta voisi olla niin paljon huonompikin
ja toivoa on aina.

Täytyy vain uskoa ja luottaa siihen, että jonain päivänä
yhtäkkiä havahdun ja huomaan, että
aurinko paistaa jälleen risukasaan täydeltä terältä.

<3 
 


~ Emppu ~

Mielekästä tekemistä

Mikä juttu on teille se JOKIN, joka rentouttaa ja ilahduttaa?
Minulle se on valokuvaus.
Sen lisäksi tämä blogin pitäminen on yksi ns. henkirei`istä,
sellaista tekemistä, jonka parissa kaikki muu unohtuu.
Kuvien katseleminen, joissa näkyy sitä kauneutta jota itse eri asioissa näen,
tuottaa minulle suuresti iloa. 
Se, että voi tuoda valokuvia esille myös muiden katseltavaksi
ja toivottavasti ilahduttaa sitä myöden myös täällä kävijöitä.

Yksi kaunis äitienpäiväruusu on nyt ikuistettuna monin eri tavoin,
täällä sekä tauluina makuuhuoneen sängyn päädyssä.



~ Emppu ~


sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Elämän pienet ilot...

... saavat monesti tärkeän ja suuren merkityksen.
Tyttären (ja vähän miehenkin) omin, pienin käsin poimitut orvokit
jotka annettiin minulle lämpimän halauksen kera.
Piristävä vaikutus on taattu,
parasta lääkettä!

<3


~Emppu ~

torstai 17. toukokuuta 2012

Coffee time

Ulkona on jotenkin seisova ja odottava tunnelma...
Niin hämärää, että kynttilöitäkin teki mieli laittaa palamaan.
Ovat tainneet ukkostakin luvata, 
ainakin illalla olisi tiedossa kunnon sateita. 

Ei haittaa,
mukava juoda kupillinen kahvia kynttilöiden valaistuksessa
ja katsella olohuoneen ikkunasta parvekkeella 
vielä hengissä olevia kesäkukkia.


Illalla lähdemme kyläilemään serkkuni luo koko perheen voimin.
Pääsemme pitkän odotuksen jälkeen ensimmäistä kertaa katsomaan
varmasti uskomattoman suloista poikavauvaa,
jolla ikää on jo reilu pari viikkoa.
Meidän tyttö meinasi,
että silittää vauvaa ja että vauva itkee.
Saa nähdä miten kovasti tyttö ihastuu uuteen
pikkuserkkuunsa.

Itsekseni olen miettinyt, että taitaa sitä vauvakuumetta pukata
entistäkin voimakkaammin päälle,
kun saa syliinsä tuhisevan käärön.
Mikähän tuohon pahenevaan vauvakuumeeseen olisi paras lääkitys...?

Säästä huolimatta, 
vietetään mukava helatorstai omien rakkaiden parissa!

~ Emppu ~

tiistai 15. toukokuuta 2012

Haaveilua kesäpäivistä

Kaunis mutta niin kylmän tuulinen päivä takana.
Iltapäivällä suunnittelin kahvihetkeä parvekkeella,
mutta oven avattuani sain todeta,
että ikkunan kautta katsottuna päivä ei ollutkaan niin
lämmin kuin olisi voinut luulla.
Nyt sentään on menty eteenpäin,
aurinkokin näyttäytyy päivittäin
mutta kyllä tässä vaiheessa toukokuuta kaipaisi jo huomattavasti
lämpimämpiä säitä.

No, kesästä haaveilu saa jäädä tällä hetkellä näiden purkkien katselemisen asteelle.
Niin hempeän suloisia kesän värejä!
Mansikkavarastokin on meillä tyhjentynyt jo aikoja sitten,
tyttö kun kaipaa puuroonsa aina mansikoita.
Kai tänä kesänä täytyy ostaa enemmän mansikoita pakkaseen.


Lämpimämpiä ilmoja sekä kirsikkapuiden kukkimista 
odotellessa
yritetään silti nauttia tästä keväästä!

~Emppu ~

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Vuoden suloisimpana päivänä

Kaunis, aurinkoinen päivä takana!
Äitiä on juhlittu aamusta alkaen, 
aamupala tuotu sänkyyn ja mies sekä tyttö antaneet omat
ihanat lahjansa. 
Taisi tyttöä vähän ujostuttaa päiväkodissa askartelemansa
lahjan antaminen, sen verran jännittyneet ilmeet olivat!


Eilisen päivän siivosin urakalla, 
isovanhemmat saimme jo perjantaina tytölle ammaksi.
Nyt kelpaa olla raikkaalta tuoksuvassa kodissa!
Eilen illalla tyttö pääsi mumman kanssa kesäkukkia istuttamaan
ja piti sitä vähän multakasaankin kellahtaa istumaan. 

Todellakin aivan ihana viikonloppu takana!
Viimeisiä hetkiä Äitienpäivän illasta parvekkeella nauttien,
pelargonioita sekä ruusubegonioita ihastellen.
Mukissa valkoista teetä ja lautasella viimeiset rippeet
täytekaakusta.
Ei voisi olla nautinnollisempaa!

~ Emppu ~


lauantai 12. toukokuuta 2012

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Yllätyspaketti

Wilhelmiinan kammarista lähetetystä paketista löytyi kovin suloinen yllätys.
Tilauksen mukaan oli sujautettu GreenGaten pieni peltipurkki.
Todellakin herttainen purkki!


Mielessä jo tuleva Äitienpäivä...
Mitä leipoisi itselleen vai tyydytäänkö kaupan tarjottaviin?
Riippuu miten jää aikaa leipomisille, sillä siivoaminen on tuona viikonloppuna 
listalla ensimmäisenä. Lattiat on nyt kätevä imuroida sekä mopata, 
sillä matot ovat olleet rullattuina poissa lattioilta jo muutaman viikon ajan tytön harjoiteltua
ilman vaippaa olemista.
Nyt kun potalla käyminen sujuu hienosti ja täysin omatoimisesti,
voi matot levittää jälleen lattioille.
On sitä kyllä jo odotettukin! Lattiat ilman mattoja ovat tuntuneet niin kolkoilta jalkojen alla.

Huomisen työpäivän kun jälleen jaksaa, niin tiistaina pääsemme matkaamaan kohti Pohjanmaan lakeuksia,
jossa mummu sekä vaari malttamattomina odottavat tytön näkemistä.

Iloa alkavalle viikolle!

~ Emppu ~

Greengaten Dora white

 On yhtä kaunis luonnossa kuin kuvissa, ellei jopa kauniimpikin.
Perjantaina malttamaton odotus palkittiin ja sain viimeinkin odotetun 
paketin avatakseni.
Kyllä noita lattekuppeja, lautasia sekä kulhoa on ihastellen
käännelty puolelta toiselle.
Mies totesi, että taidan varjella parhaani mukaan,
etteivät astiat vain joudu vaaratilanteisiin lapsiperheessä.
Hyvin mies näköjään minut tuntee!

GG:n Dora whiten astiat tilasin Wilhelmiinan kammarista ,
jossa oli nopea palvelu ja mukana sain suloisen pienen yllätyksen 
(josta kuvaa myöhemmin)
sekä GreenGaten tämän vuoden kevät/kesä kuvaston.




Huomasin, että täällä on käynyt monia vierailulla 
sekä
liittynyt lukijaksi,
todella mukavaa!
Tervetuloa uudet lukijat sekä vierailijat! <3

~ Emppu ~

perjantai 4. toukokuuta 2012

Kropsua ja lättyjä

Tänään iski ihan hirveä makean himo
ja
koska olin jo eilen puhunut paistavani lättyjä tytölle,
niin pakko se oli sitten tehdä myös kropsua meille aikuisille.
Mansikoita sekä kermavaahtoa,
lyömätön yhdistelmä kropsulle!


~ Emppu ~

torstai 3. toukokuuta 2012

Odottavalla mielellä

Niin vain kävi, kovin pitkän pohtimisen jälkeen se oli myönnettävä.
Olen langennut Greengaten Dora white astioihin, eikä vain yhteen
vaan aika moneen...
Osan tilatuista latte kupeista sekä lautasista
saan kylläkin Äitienpäivälahjaksi
toivomuksestani.

Odottavan aika on pitkä,
onhan nuo astiat niin kovin kauniita että niitä haluaisi 
päästä pitelemään livenä 
samantien. 

Voi kunpa pakettini olisi perillä jo huomenna!
Sitä odotellessa, 
näillä Greengaten sivuilla tulen vierailemaan
monen monta kertaa.


~ Emppu ~