keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Aamupalakattaus äidille






Tänään päätin kattaa itselleni aamupalan vähän kauniimmin esille olohuoneen ruokapöydälle. 
Näitä harvinaisia hetkiä, jolloin pääsee viettämään omaa aikaa, 
täytyy aina jotenkin juhlistaa edes pienimuotoisesti. 
Vaikka sitten kattamalla arkinen aamupala visuaalisesti nätimmin. 

Miten ihanalta tuntuikaan hörppiä kahvia tunnelmallisessa kynttilänvalossa, hiljaisuudessa. 
En laittanut edes taustamusiikkia Spotifyn kautta, olin vain ja kuuntelin. 
Miten totta se onkaan, hiljaisuuttakin voi kuunnella.
 Taidan yrittää tankata varastoon näitä satunnaisia hengähdyshetkiä. 
Mielessä nimittäin pyörii jo muutaman viikon päästä koittava aika, 
jolloin meitä ei olekaan enää kolme, vaan neljä perheenjäsentä.  
Koti täyttyy vauvan äänistä. 
Monen vuoden tauon jälkeen ehtii kahvi jäähtyä, 
ennenkuin kupista ehtii hörpätä kertaakaan. 
Jäätelö sulaa ja ruoka jäähtyy lautasella.
Sanotaan, että toinen lapsi menee ensimmäisen rinnalla. 
Sinällään tietenkin totta, että meidän vanhempien arki ei enää muutu radikaalisti 
kuten aikoinaan esikoisen saatuamme. 
Mutta toisen lapsen, vauvan, sulautuminen meidän kolmen yhtälöön 
vaatii hienosäätöä enemmän ja vähemmän. 
  Innokkaana apurina meillä on kuitenkin jo pian kuusi vuotta täyttävä tyttäremme, 
jota kiinnostaa hirveästi, miten vauvaa sitten hoidetaan. 
Olen miettinyt itsekseni myös tätä rakasta harrastustani, bloggaamista. 
 Postaustahti luonnollisesti harvenee entisestään ainakin alkuun, 
mutta se kestää sen oman aikansa. 
Toivon, että te minulle tärkeät lukijani jaksatte odottaa aikaa, 
jolloin blogi alkaa päivittymään aktiivisemmin. 
Blogi tulee kuitenkin elämään uuden elämänvaiheemme rinnalla, 
sillä sen kautta pääsen toteuttamaan itseäni valokuvaamisen kautta.  
En aio tehdä samaa virhettä kuin aikoinaan esikoisen synnyttyä 
ja unohtaa sen, että olen paljon muutakin kuin pienen lapsen äiti. 

Tätä uutta perheenjäsentä on odotettu pitkään ja hartaasti. 
Vaikka arki kahden lapsen kanssa jo vähän jännittää, 
en malta odottaa sitä hetkeä, jolloin pääsemme tutustumaan vauvaamme. 
Raskaus puolivälistä lähtien on ollut paljon vaikeampi ja haastavampi kuin esikoisesta aikoinaan. 
Sen päälle tämän syksyn raskaat asiat ovat vaatineet veronsa. 
Sen vuoksi blogi on jo viime kuukausina päivittynyt harvemmin.
Ihanaa kuitenkin että olette jaksaneet kommentoida harvoja postauksiani! 
<3

Hupsista, tulipa paljon pidempi postaus kuin mitä alunperin olin ajatellut! 

Auringonsäteitä päiväänne! 
<3

~ Emppu ~

16 kommenttia:

  1. Ihana aika teillä edessänne. <3 Rauhallisesta omasta ajasta osaa nauttia, kun on nauttinut lapsiarjestakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä Sari, tuo on kyllä niin totta! :)
      Lapsiperheen arkea eläessä ei oma aika ole niin itsestäänselvä asia ja niitä hetkiä osaa arvostaa ihan eri tavalla. ;) Harvinaista herkkua välillä! :)

      Poista
  2. Oi onpa kyllä ihana ajatus, että saisi syödä aamupalan yksin pelkäämättä, että kohta joku herää! Onneksi ymmärrät nauttia vielä niistä hetkistä oikein kunnolla <3

    Meillä on lapsosilla vain 2 vuotta ikäeroa, joten shokki oli suuri toisen tultua maailmaan; se ei todellakaan mennyt sen ensimmäisen rinnalla ja työmäärä tuntui kaiken väsymyksen kanssa enemmän kuin kaksinkertaiselle.. Mutta puoli vuotta, ja jo onneksi helpotti; nyt he jo leikkivät keskenään ja äiti voi tämänkin kirjoittaa syödessään itse välipalaa :) Ja teillä on ihan varmasti todella helpompaa, kun ensimmäinen on jo 6-vuotias; hänestä todella on jopa hoitoapua vauvan kanssa <3

    En ole varmaan onnitellutkaan ihanasta uutisesta, joten myöhäiset onnittelut - ja rentoja hetkiä loppuodotukseen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Mrs Sinn onnitteluista niin kovin ihanasta kommentistasi! <3
      Tässä pohdin eilen, että mitenköhän mustasukkainen isosiskosta sitten tulee vauvan synnyttyä, kun on tottunut monta vuotta olemaan huomion keskipisteenä. ;) Toisaalta jotenkin ajattelisi, että pian jo kuusivuotias olisi sen suhteen jo sen verran iso, ettei pahempia mustasukkaisuustilanteita tulisi... :)
      Lohduttavaa kuulla, että teilläkin tuo rankempi ajanjakso kesti oman aikansa ja sen jälkeen jo helpotti huomattavasti. <3

      Poista
  3. Voi ihanaa pienen odotusta<3
    Kuulin juuri puuhapussista, jonka tuoreen vauvan äiti oli luonut isommalle. Pussi otetaan esiin vain imetyksen aikana - ei koskaan muulloin - ja sisällä uusia leluja ja puuhaa. Imetyshetkiä isompi odottaa myös ihan innolla:) Itse olisin tarvinnut vastaavaa ideaa aikoinani.
    Suloisia yhteisiä hetkiä on tulossa teille kaikille - pieni tuo ihmeitä tullessaan jokaiselle♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi SisustEllen, kiitos kauniista toivotuksistasi! <3
      Ja hei kiitos myös kovasti tuosta puuhapussi-vinkistä! :) Täytyy pistää mieleen, josko tuota voisi käyttää jos tulee tiukka paikka vauvaa imettäessä. :) Sepä kun ei voi etukäteen tietää, miten voimakkaasti esikoinen reagoi varsinkin ensimmäisinä kuukausina, kun vauva viihtyy rinnalla pitkiäkin aikoja. ;)
      Mukava kun kävit jättämässä kommenttia! <3

      Poista
  4. Voi että miten ihanan näköinen kattaus, voin vaan kuvitella miten hyvältä aamupala on maistunut=)

    Eiköhän kaikki, varsinkin äidit, ymmärrä että postaus tahti hidastuu kun perheeseen saapuu vauva. Ainakin toivon näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulla! <3
      Oli kyllä hyvää, kahvikin maistui jotenkin paremmalta kun sai nauttia sen kynttilöiden valossa. ;)
      Luulen, että pitkään mukana olleet lukijat jaksavat odottaa blogin virkoamista. ;) Täällä ollaan vaikka minusta ei hetkeen paljoa kuuluisikaan. ;)

      Poista
  5. Kaunis kattaus vain itsellesi! Kyllä äitikin voi nauttia elämästään kaikilla aisteilla :)
    Voi ihanaa, teille on pian tulossa uusi perheenjäsen. Elämä muuttuu, mutta uusi pienokainen tuo monia ikimuistoisia hetkiä kaikkien elämään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Hanne! <3
      Itse asiassa me äidit voisimme hemmotella itseämme vähän useamminkin! ;) Liian monta kertaa sitä asettaa toiset etusijalle. ;) Tämän asian yritän pitää mielessäni myös vauvan synnyttyä.
      Lapset ovat kultakimpaleita, ja vaikka ne ottavatkin paljon, niin heiltä saa niin paljon enemmän itselleen takaisin. <3

      Poista
  6. Niin kaunis kattaus että!
    Mukavaa odottelua sinne<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Sari toivotuksistasi ja kommentistasi! <3 :)

      Poista
  7. Teillä onkin sitten jännittäviä ja ihania hetkiä edessä ♥ Nautihan loppuodotuksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti Katja toivotuksistasi! <3
      Nämä viimeiset viikot ovat jo kovin malttamatonta odotusta, milloin alkaa tosissaan tapahtumaan ja pääsemme näkemään uuden perheenjäsenemme. <3

      Poista
  8. Voi kuinka kaunis kattaus!
    Ihania loppuodotuksen hetkiä sinulle, ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos sinulle, ihana Minttu toivotuksistasi! <3 :)

      Poista

Kiitos vierailustasi!