lauantai 1. joulukuuta 2012

Joulukuun ensimmäisenä päivänä...

... istun yksin olohuoneen sohvalla ja 
puolen yön hiljaisena hetkenä 
katselen ulkona satavaa lunta. 
Tyttö on ollut unten mailla jo 
muutaman tunnin, 
pian minäkin kömmin peiton alle 
nukkumaan joulukuun ensimmäisenä yönä. 


Koristevalot valaisevat risukimppua 
ja kynttilöiden valot tuikkivat...




Tiedättehän sen tunteen, 
kun kauniin hetken haluaisi jatkuvan 
vielä jonkin aikaa, 
eikä millään malttaisi lähteä nukkumaan?

Siltä minusta tuntuu juuri nyt. 
Taikamaisia joulukuun päiviä Teille
ja suloisia hetkiä joulun valmisteluissa kaikille!
<3

~ Emppu ~

4 kommenttia:

  1. Ymmärrän hyvin sen kun ei haluaisi hetken loppuvan milloinkaan. Onneksi sinulla on näitä upeita kuvia ja ajatuksia, joihin voit aina palata. Teilläkö sataa lunta ? Ei meillä vaan...
    Ihania joulundotushetkiä teillekin, rauhallista yhdessäoloa ja piiperrystä tyttären kans aiheen ympärillä. Siinä on nautintoa runsaasti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on jo ihan erilaista valmistella joulua tytön kanssa vähitellen, kun tytöllä ikääkin on jo enemmän.
      Kovasti ainakin tykättiin joulutorttujenkin leipomisesta! ;)

      Poista
  2. Voi sinua ihanaista <3
    Kylläpä sainkin koskettavan kommentin blogiini - vedet pyöri silmissäni lukiessani sitä. On tämä blogistania ihmemaailma - täällä niin paljon positiivisuutta ja hyvää mieltä, jota jaamme toisillemme.
    Isoja haleja ja ihania yhteisiä hetkiä sinulle ja tyttärellesi sekä muille rakkaillesi♥
    ..niin ja taianomaisia hetkiä edelleen♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Sinulle!! <3
      Ihana kuulla että pidit jättämästäni viestistä! :)
      Vaikka täällä virtuaalimaailmassa ei koskaan välttämättä edes tavata oikeassa elämässä, niin kyllä sitä tutustumisen jälkeen mukavista Lukijoista tulee itselle tärkeitä.
      Kommentit kun antavat lisää intoa blogin päivittämiseen!

      Aurinkoista pakkaspäivää Sinulle! <3

      Poista

Kiitos vierailustasi!