Rottinkilyhdyt

Kerrankin onni suosi; löysin eilen Prismasta tällaiset kauan mietinnässä olleet rottinkilyhdyt. Huomattavasti edullisemmin kuin mitä olin erilaisista verkkokaupoista etsinyt! Yhdelle lyhdylle tuli hintaa himpun vajaa 9 €, joten mukaan lähti kaksi ruskean väristä.

Sain pari kivaa tuparilahja-ideaakin noista lyhdyistä, tosin valkoiseksi maalatuista rottinkilyhdyistä kokeilen askarrella kauniit lahjapaketit. Katsotaan miten paketoinnit onnistuvat...

Valkoiset rottinkilyhdyt olivat myös tosi kauniita ja tänään pyysin miestä tekemään ruokaostokset samaisessa Prismassa ja tuomaan minulle vielä yhden valkoisen lyhdyn. Eihän se haittaa vaikka samanlaisia lyhtyjä on useampi, eihän? Kun ne vain ovat niin kauniita ja kynttilänvalokin näyttää jotenkin eläväisemmältä.

Väsynyt mutta onnellinen

Takana viikonlopun pitkät työpäivät sekä yksi yövuoro. Olo on todellakin väsynyt! Yhden yön valvomisesta rytmi ehti hieman kääntyä, joten eilen illalla ei uni meinannut millään tulla ja sainkin pyöriä sängyssä reippaasti yli puolen yön. Onneksi mies olikin tänään kotona, joten sain nukkua univelkoja pois miehen ollessa aamun tytön kanssa. 

Ikävä on ollut molemmin puolista, äidillä ja tyttärellä! Eilen tytön kotiuduttua päiväkodista onkin syliini pyydetty monen monta kertaa, samoin tänään. Nyt onkin taas tankattu hellyyttä ja rakkautta! Miten sitä voikaan olla niin onnellinen saadessaan lämpimän ja hellyyttä osoittavan lapsen syliinsä! Tuntuu, että väsymyskin kaikkoaa kun vain katsoo tytön kirkkaita silmiä ja nauravia kasvoja.

Eilen aamulla yövuorosta kotiuduttuani huomasin keittiön senkillä olevat lakastuneet ruusut ja samaten päätin että ne täytyy muistaa ikuistaa. Kuihtuneissa ruusuissa oli edelleen jäljellä omaa kauneuttaan, värit olivat haalistuneet ja nuput olivat hauraita. Pienikin kosketus sai lehdet tippumaan.

Parvekkeella olevat kanervat antavat ikkunan takaa katseltaessa oikeaa väriterapiaa! Enteilevät luonnollisesti talven tuloa. Sammalta täytyy jossain vaiheessa etsiä lähimetsästä ja parvekkeella olevalle pöydälle olen mielessäni suunnitellut jonkinlaista kukka-asetelmaa, vaikkapa callunoita ja jotain muuta, mutta mitä..? Sitä miettiessä ja pohtiessa.

Lyhdyt ovat kulkeutuneet sisälle ja nyt parvekkeelle täytyisi etsiä pari lyhtyä lisää. Täytyypä katsastaa tänään läheisen Prisman tarjonta samalla, kun piipahdan siellä muiden asioiden vuoksi illan jumpan jälkeen.

Niin ja hei, sain mieheltäni joululahjan jo etukäteen! Nimittäin ikioman kameran, jolla saan kuvailla mielin määrin eikä aina tarvitse kysyä miehen kameraa lainaan, vaikkakin hän sitä kyllä aina mielellään lainaa. Näitä tämän postauksen kuvia en ole itse kuvannut, vaan mieheni uudella kamerallani. Annetaan kunnia hänelle jolle se oikeasti kuuluu. Eilen illalla ehdin jo vähän testailla ja harjoitella kameraani, onneksi mies opastaa ja ohjaa uuden kameran käyttöä eikä tarvitse itse pähkäillä käyttöoppaan kanssa. Ikioma personal trainer, mahtavaa!

"Kun on pienet ilot, voi iloita useammin"

Näin lukee kortissa, jonka löysin sattumalta. Tiesin heti, että minulla on kortille oiva paikka tiedossa! Kortti pääsi esille muutama vuosi sitten hankkimaani sydämen muotoiseen, rautalangasta tehtyyn korttitelineeseen.

Lauantaina juuri kun olin saanut edellisen postauksen kirjoitettua, saapui mies ruokakaupasta mukanaan kimppu ruusuja sekä iso karkkipussi! Niin haihtuivat hetki sitten tuntemani stressaavat ajatukset savuna ilmaan kauniita ruusuja haistellessani. Hetken mietittyäni muistin eräältä ystävältäni saaman pöytäkynttilälyhdyn. Jonkin aikaa sain ruusuja asetella, kunnes sain ne suhteellisen kauniisti sommiteltua. 

Keittiön senkin taso sai kaipaamansa, pienimuotoisen uudistuksen ruusujen ja lyhtyjen myötä.

Kirppikseltä löysin hauskan kankaasta tehdyn taulun/kyltin, joka löysi paikkansa keittiön seinustalta.

Tytön huoneen seinällä oleva canvas-taulu sai kaverikseen myöskin kirppikseltä löytämäni "pikku prinsessa"-taulun.

Kirppikseltä mukaani tarttui myös toinen kankaasta tehty taulu/kyltti, joka oli hetken yksinään eteisen seinustalla. Näyttäessään kovin orvolta muistin anopin tekemän risusydämen ja hetken puuhasteltuani sain nämä kaksi tulemaan keskenään mukavasti toimeen. 

Viimeisenä mutta ei lainkaan vähäisimpänä, löysimme Stockmannilta keittiöön kauan etsityn kellon. Nyt ei vieraidenkaan tarvitse etsiä ympäri keittiötä kelloa aikaa katsoessaan, kello kun näkyy suoraan ruokapöytään.

Suuren suuria hankintoja ei ollut nytkään, mutta niinhän se on: "kun on pienet ilot, voi iloita useammin"!

Seuraavaksi harkinnan alaisena on uusien verhojen hankkiminen keittiöön ja olohuoneeseen. Keittiöön haluaisin laskosverhot ja olohuoneeseen tavalliset sivuverhot, pellavasta molemmat. Ideoita olisi verhoihinkin liittyen, lisäksi olohuoneen sohvan yläpuolelle olen haaveillut vanhoista ikkunan pokista tehtyä taulua tai peiliä... Ja mitäs vielä...? Kyllähän näitä seuraavia sisustusideoita syntyy aivan mahdottomasti!

Pieni piristys arkipäivän aamuun

Joskus sitä saa ekstempore-idean, näin minulle kävi viime viikolla ihan tavallisen arkipäivän aamuna. Minulla kun vapaapäivät ovat koska sattuu, niin päätinpä vähän juhlistaa tuiki tavallista vapaapäivääni perheen kesken. Kuten kuvasta näkee, ei mitään erikoista, vähän kauniimmin katoin aamiaispöydän kuin yleensä servetteineen päivineen. Tuoksukynttilää poltan kylläkin melkein jokaisena vapaapäivänä aamusta lähtien. Tulipa kokeiltua Iittalan Teeman uudet mini tarjoilusetit sekä Teeman pientä kaadinta ja hyvin toimivat käytännössä.

Kaikenlaisista kivoista sisustusjutuista  ym. olisi niin mukava ottaa kuvia ja laittaa tänne blogiin. Mutta mutta, tuntuu että aika vain ei riitä siihenkään. Tehokkaat työpäivät aamusta iltaan, vapaapäivinä sitä taas tekee rästiin jääneitä ja kerääntyneitä kotiöitä kunnes kodin saa viimeisenä vapaapäivänä taas jonkinlaiseen balanssiin, viettää aikaa tytön sekä miehen kanssa ja sitten taas pariksi päiväksi töihin. Ja homma jatkuu taas samaan tahtiin, samanlaisena. Kieltämättä alan kuulostamaan jo vähän leipääntyneeltä! Enkä ole ollut töissä kuin vasta reilu pari kuukautta! Mistä sitä saisi lisää tunteja vuorokauteen?! Saatikka lisää virtaa tehdä kaikkea mitä haluaisi sen jälkeen, kun energiat on käytetty niiden pakollisten asioiden tekemiseen?? 

Kaikenlaisia hyviä ajansäästövinkkejä otetaan vastaan!