Murunen ajatuksistani...

Helteisenä lauantaina

Tämä päivä on mennyt kyllä täysin lepäillessä.

Eilinen työpäivä verotti sen verran rankasti voimia

ja kun kiireen lisäksi bonuksena oli vielä riittämätön ilmastointi,

voitte kuvitella miten rättiväsynyt olin koko illan.

Näköjään tuota väsynyttä olotilaa riittää tällekin päivälle,

joten suosiolla skippasin aiemmin suunnittelemani siivoamisen.

On ainakin kesälomalaiselta otettu kerta heitolla luulot pois,

sillä töitä on saanut tehdä rivakasti kahden aamuvuoron aikana.

Onneksi nyt on edessä viisi vapaapäivää, kiitos osittaisen työajan!

Näinä hetkinä sitä ei jaksa miettiä tulevan palkkapäivän saldoa,

vaan on vain reilusti kiitollinen siitä,

että saa useamman päivän 

levätä.

Palatessamme tiistaina Pohjanmaan reissulta takaisin kotiin,

pysähdyimme kahville jälleen kerran 

Ikaalisissa Rantacafe´ Sammissa.

Voi että, taas oli sisustus- ja lahjatavarapuodissa

vaihtunut myytävät tuotteet,

joten pakko siellä oli käydä tutkimassa uutuuksia.

Tällainen lasinen kupu kotiutui lopulta meille.

Jo joulun jälkeen olen katsellut ja haikaillut

tämän kaltaisen kuvun perään,

mutta sopivan kokoista en ole löytänyt.

Hinta nyt ei ollut järin halpa,

mutta kokemuksesta tiesin että joissain

paikoissa tämän kokoisesta sai maksaa enemmän. 

Lasikupua kiertää kaunis, yksinkertainen koriste.

Appivanhempien autotalli on kyllä verraton!

Aikaisemman kehyksen lisäksi löysin sieltä puisen tarjottimen,

joka oli kuulemma löytynyt kirpparilta ja ollut aiemmin

vuodetarjottimena,

mutta tarjottimen jalat olivat kärsineet sen verran, 

että appiukko oli joutunut irrottamaan jalat.

Appiukko maalasi mielellään tarjottimen minulle.

Kiva että nyt tarjottimen molemmilla puolilla on reiät,

joiden läpi voin laittaa millaista nauhaa/lankaa

milloinkin tekee mieli.

Jossain vaiheessa ajattelin liimata tarjottimen ylempään

reunaan jonkin sopivan tekstin.

Nyt on viimein kunnon kokoinen tarjotinkin!

Anopin innostamana jatkoin vaaleanpunaisen korin virkkaamista

ja sain sen lopulta valmiiksi Pohjanmaalla viimeisenä iltanamme.

Tai oikeastaan yöllä,

sillä en millään malttanut jättää virkkaamista kesken.

Yllätyin, kun onnistuin saamaan korista noinkin napakan

ja että työnjälki on noinkin siistiä.

Oli minulla kyllä hyvä opettaja,

jolta sain opastusta hankalissa paikoissa.

Seuraavana on vuorossa ruskean korin virkkaaminen.

Aion tehdä kolme koria,

jotka ovat samanvärisiä kuin anopilla työnalla olevan

maton värit.

Ideana on vähän uudistaa tytön huonetta

anopin virkkaamalla matolla

sekä 

vaaleanpunaisella, ruskealla ja turkoosin

värisillä koreilla, jotka tulevat tytön kirjahyllyyn.

Täytyy kylläkin tuo kirjahylly ja uusi sänkykin ensin ostaa.

No joo, aikailailla on kaikenlaisia projekteja vireillä!

Nyt virkkaamisen pariin!

Iloista viikonloppua Teille, Lukijani!

<3

~ Emppu ~

Ikkuna ikkunassa

Onneksi ehdin saada anopille tekemäni kehystaulun valmiiksi,

ennenkuin lähdimme mummolasta.

Juuri sopiva paikka löytyi appivanhempien katetun terassin

ikkunalaudalta,

joka oli miltei saman levyinen kuin itse kehys.

Kehys löytyi sattumalta mummolan autotallista,

kun eräänä iltana etsin uutta askartelukohdetta.

Kehys oli alunperin puun värinen,

ja maalasinkin sen alkutekijöiksi valkoiseksi.

Isompaan vanerilevyyn appiukko porasi pienen reiän

ja levyn maalaamisen jälkeen liimasin päälle 

servetistä kuvan 

sekä 

reunoihin pitsinnauhaa.

 Kehyksen alareunaan liimasin

paperille tulostetun mietelauseen.

Vikkelä sai olla liikkeissään,

sillä tekstin muste alkoi herkästi levitä.

Lopulta kiinnitin vanerilevyn rautalangalla

kehyksen reiän läpi

vanhaan avaimeen.

Kehystaulusta tuli loppujen lopuksi

mielestäni onnistunut

ja

itsekin tykästyin siihen sen verran,

että

ajattelin joskus tehdä

samankaltaisen itsellenikin.

Nyt appivanhemmilla on terassin ikkunalla

hieman erilainen ikkuna,

joka avaa katsojalle oman, herkän kauniin maailmansa.

~ Emppu ~

Peilin paikka

Pienempi, ikkunapokallinen peili sai paikakseen

tilan kirjoituspöydän yläpuolelta.

Älkää antako vanhan ja oikeasti ihan hirveän

lampun häiritä.

Uutta lukulamppua olen etsinyt jo jonkin aikaa

ja todettakoon, että vaikea on löytää mieleistä.

Mummolan kukkia on tullut kuvattua jonkin verran.

Harmi kun säät ovat olleet tänä kesänä 

niin surkeita,

aurinkoiset päivät ovat tuntuneet 

olevan harvassa.

Viime kesän helteitä en todellakaan kaipaa,

mutta sellainen hieman reilu +20 astetta,

auringon paistetta ja välillä poutaa,

se olisi minulle oikein passeli.

Kesäloma on nyt auttamattomasti ohi.

Huominen ja ylihuominen vielä vapaata,

sitten koittaa arki.

Toistaiseksi tulen tekemään osittaista työaikaa.

Rahapussia se ei tosin kasvata,

päinvastoin,

mutta siitä saan jotain sellaista,

jonka arvoa ei voi rahassa mitata.

Nimittäin

Aikaa

perheelleni sekä itselleni.

Kesän aikana on mieleen hiipinyt eräs ajatus,

halu tehdä jotain uutta,

jotain sellaista,

mistä todella pidän...

Omilla ehdoilla, oman jaksamisen mukaan.

Työpaikkaa en ole vaihtamassa,

mutta ehkä jotain pientä uutta sen rinnalle.

Saa nähdä, tuleeko mielessä itäneestä ideasta

todellisuudessa sittenkään sen kummempaa,

mutta jos tulee,

saatte siitä tietää sitten aikanaan lisää.

Arvoituksellista,

eikö totta..?  

~ Emppu ~

Pieniä tauluja kynttilälyhtyihin

Mahtavaa, muutaman päivän nettipimento täällä

mummolassa on vihdoinkin päättynyt!

Kovasti olen taas askarrellut,

appivanhempien niin ihanalla terassilla.

Tällaisia tein tällä kertaa;

kynttilälyhtyihin sopivan kokoiset vanerinpalat

maalasin ensin valkoisiksi

ja sen jälkeen

liimasin osaan tauluihin ensin

tekstin pätkiä serveteistä

ja päälle

riisipaperista revittyjä kukkia.

Näitä tauluja voi vaihdella lyhdyissä mielen mukaan.

Kauniimmin taulut tulevat esille Party Liten

kynttilälyhdyissä,

joissa lyhdyn yläosassa palava tuikku 

valaisee taulua illan hämärtyessä.

~ Emppu ~

Reissusta osittain palanneena

Täällä on jo ehditty tänä iltana leipoa

hiekkakakkuja mummolassa.

Vietettiin aivan mahtava reissu Ähtärin eläinpuistossa

ja niin vain kaikki meni hyvin,

vaikka aika ajoin lapsilla olikin vähän kiukuttelua

mutta se taitaa kuulua asiaan.

3,5 tunnissa kävelimme eläinpuiston halki,

tytötkin jaksoivat kävellä yllättävän paljon!

Tänään puolilta päivin käytiin vielä katsomassa

kotieläinpihaa sekä leikkimässä leikkipuistossa.

Tytöllä oli kyllä jo Ähtärissäkin melkeinpä samanlainen 

varustus; kumpparit sekä sateenvarjo.

Onneksi, sillä eläinpuistossa oli matkan varrella isompia 

ja pienempiä vesilätäkköjä sekä pariin otteeseen 

saimme myös vettä niskaan, osalla meistä kirjaimellisesti.

Anoppi on saanut hienosti virkatun maton alkuun,

ei enää paljoa puutu!

Ihanaa saada tytön huoneeseen jotain piristystä!

Matosta innostuneena ryhdyin virkkaamaan tytölle koria,

tarkoitus olisi tehdä kolme koria, 

saman värisiä kuin mitä matossa on käytetty.

Nyt alkaa silmät lupsumaan,

parempi sulkea läppäri ja jatkaa punaviinin

maistelua kynttilöiden valossa.

~ Emppu ~

Pyykäten, pakaten...

... ja välillä kuvaten.

Huomenaamulla pakataan auto jälleen täyteen

laukkuja, kasseja ja nyssyköitä,

sillä lähdemme yhdessä ystäväperheen kanssa

Ähtärin eläinpuistoon.

Yhden yön yövymme hotellissa,

aivan ihanaa päästä hetkeksi aivan uusiin ympyröihin.

Ja mikä parasta,

kesälomareissun kruunaa ystävien kanssa vietetyt hetket!

Viimeisin askartelu oli tällainen tarjotin.

Kirppikseltä löytyneen tarjottimen maalasin valkoiseksi

ja pinnalle liimasin kakkupaperin.

Tarjotin sai kivan pitsisen ilmeen.

Peltisen kynäkotelon löysin jo aikoja sitten,

tällaista minulla ei aiemmin olekaan ollut.

Nämä kaksi keittiöpyyhettä löytyivät Tokmannilta

mukavalla alennuksella;

Ja keittiön pöydän kaitaliina on myöskin samaisesta kaupasta,

alennuskorista sekin.

Jälleen pyykkäämisen pariin!

Toivotaan, että huomenna sää suosisi

meitä Ähtärissä!

~ Emppu ~

Unen rajamailla

Kallisarvoinen,

itselle rakas

jo ensisilmäyksellä.

Lahja,

joka on luotu rakkaudella.

Niin hiuksen hieno,

silkkinen raja

unella ja valveella.

Unen rajamailla.

Kiitos Rakas kauniista 5-vuotishääpäivälahjasta!

Rakastaen,

Emppu

Pehmeää postia

Ei kylläkään keneltäkään erityiseltä,

ihan vain itseltäni.

Pohjanmaalta palatessamme poikkesimme

kahvilla Ikaalisissa Rantacafe` Sammissa.

Siellä on pieni mutta aina huokauksia aiheuttava

lahjatavarapuoti, josta löytyy mm. joitain

GreenGaten tuotteita sekä paljon monia muita

sisustustavaroita.

Kotiin viemisiksi löysin tämän kapean

sisustustyynyn.

Omaa silmää miellytti tyynynpäällisen erilaiset tekstit.

Täällä on kesäiset tunnelmat ja ilmat hyyyyvin kaukana.

Tälläkin hetkellä sataa ja on kovin hämärää.

Loistavatpa kynttilät kauniimmin!

~ Emppu ~

Lyhdyn kaunistus

Tämän lyhty on pitänyt sisällään kynttilöiden lisäksi kukkia.

Ensi alkuun kokeilin laittaa lasipurkkiin ruusubegoniaa

ja kun se jaksoikin kukkia viikko toisensa jälkeen,

totesin, ettei ideani tainnutkaan olla tuhoon tuomittu.

Nyt lyhdyn sisällä kukkii kauniin värinen pelargonia.

Lyhty on löytynyt aikoinaan Bauhaussista

ja voi kuinka se onkaan pidetty!

Ei ole nimittäin ensimmäinen kerta,

kun lyhdyn koristeelliset yksityiskohdat ovat päässeet

kuvauksen kohteeksi.

Pieni, lasinen minikasvihuone olisi aivan ihana....!

Siellä voisi kokeilla kasvattaa vaihteeksi

vaikka erilaisia yrttejä.

Ehkä sitten joskus....

~ Emppu ~

Uusia sisustusideoita

Kyllä lomailu vain tekee ihmeitä,

uusia sisustusideoita tulee mieleen päivittäin!

Makuuhuoneen ikkunanpoka- peilin siirryttyä keittiön senkin päälle,

seuraavaksi hankinnaksi mielinkin, kas kummaa,

jälleen uutta peiliä makuuhuoneen pöydän päälle.

Tällaisen kuluneen ikkunanpoka- peilin löysin,

nyt tuntui pienempi peili sopivan edellisen paikalle sopivasti.

Siskolleni ja itselleni askartelemani vihot tulivat nopeasti valmiisi.

Etukansien kuvat ovat servetistä,

takakansien kuvat ovat paksummasta paperista leikattuja.

Koko päivän on ollut niin nihkeä olotila,

ettei oikein mitenkään päin ole ollut hyvä olla.

Toistaiseksi kunnon ukkosmyräkkää ei ole tullut,

onneksi sentään sade on vähän viilentänyt ilmaa.

Ensimmäinen kesälomaviikko takanapäin,

huomenna lähdetään takaisin omaan kotiimme,

sillä saamme tytön kummisedän vieraaksemme.

Kyllä jo toisaalta tekeekin jo mieli päästä kokeilemaan,

miten uusi peili sopii miettimälleni paikalle.

Ihana tietää, että tämä joutilas olo saa jatkua vielä jonkin aikaa 

ja kesäpäiviä on edessä monen monta!

~ Emppu ~

Sukupolvelta toiselle

Mummolassa odotti tyttöä iloinen yllätys.
Varaston perukoilta oli löydetty ajan saatossa pölyttynyt,
iloisin retrovärein maalattu nukkekoti.
Mikä parasta, nukkekoti on tytön paapan itse tekemä!

Huoneet on tapetoitu aikoinaan muodissa olleilla tapeteilla
ja tytön kummitäti on pienenä tyttönä leikkinyt
kodin huoneissa minikokoisilla nukeilla.

Paappa on kekseliäästi tehnyt portaat tulitikuista
ja ovien nupit on tehty auton renkaiden nastoista!
Paappa on suunnitellut nukkekodin itse alusta loppuun saakka.

Ehkä seuraavalla kerralla mummolassa vieraillessa pääsemme
anoppini kanssa siivoamaan nukkekodin pölyistä
sekä maalaamaan ja tapetoimaan huoneet uudelleen.
Anoppi mietti että ikkunoihin voisi neuloa pienet verhotkin!

Voin vain kuvitella, miten rakas nukkekoti on aikoinaan ollut tytön kummitädille
ja nyt meidän tyttömme pääsee leikkimään samoja leikkejä nukeilla,
joilla on leikitty viimeksi muutama vuosikymmen sitten.

Minäkin sain aivan ihanan hääpäivälahjan jo vähän etukäteen.
Nimittäin kauan kaipaamani makrolinssin!
Täytyihin sitä päästä heti kokeilemaan
ja juuri sellaisia yksityiskohtaisia kuvia sainkin linssillä otettua,
jollaisia olen jo tovin kaivannut saada kuvata.

Tämän postauksen kaikki kuvat ovat uudella linssillä kuvattuja.
Todella mieleinen lahja,
kiitos rakas!

~ Emppu ~

KE-SÄ-LO-MA!!

Aivan mahtava tunne loman alettua!

Viimeinen työvuoro oli kyllä kovin pitkän sitkeä,

tuntui ettei vuoro pääty lainkaan.

Eilinen vapaapäivä meni lepäillessä ja tänään on käyty kahdessa kyläpaikassa.

Pääsimme tytön pikkuserkun syntymäpäiville, joiden jälkeen jatkoimme vielä

kummitytömme perheen luo.

Ihana päivä takana, aurinkokin on jaksanut paistaa!

Tuntuu jo ihan kesältä!

Keittiöönkin sain vähän uutta ilmettä.

Makuuhuoneen ikkunanpoka- peili pääsi senkin päälle,

jonka ansiosta keittiö tuntuu nyt paljon avarammalta.

Eilen löytyi tämä jalallinen sekä kuvullinen kakkulautanen.

Sain toteutettua pitkään mielessä olleen idean

ja kuvun sisälle laitoin vaneriin liimamani kuvan riisipaperista

sekä vanhan avaimen.

Valmis kakkualusta olikin juuri sopivan kokoinen,

eikä muuta enää tarvinnutkaan.

Keittiön uusi ilme on nyt niin paljon edellistä parempi!

~ Emppu ~