Taas leivottiin!

Viime viikolla on tullut herkuteltua jo kahteen otteeseen marjapiirakalla.
Ensimmäisen mustikkapiirakan (kuvat yllä) teki tyttö yhdessä paappansa kanssa
ja eilen kokeiltiin tytön kanssa leipoa mustikka-vadelmapiirakka hieman eri ohjeella.

Tässä vielä itsellekin resepti muistiin!

MAMMAN MARJAPIIRAS

150 g margariinia
1 1/4 dl sokeria
1 muna
3 dl jauhoja
½ tl leivinjauhetta

Täyte:
1 tlk kermaviiliä
1 muna
½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
n. 2 dl marjoja

- Sulata margariini.
Lisää sokeri, muna, jauhot sekä leivinjauhe
sulatetun margariinin joukkoon.
- Voitele piirakkavuoka.
Painele taikina vuoan pohjalle sekä reunoille.
- Kaada täyte taikinan päälle tasaisesti.
- Paista 200 asteessa noin 30 min. uunin tehosta riippuen.

Mustikka-vadelmapiirakan paistoin 200 asteessa,
mutta se jäi loppujen lopuksi keskeltä hieman raa`aksi.
Joten seuraavalla kerralla aion kokeilla paistaa hieman reilu 175 asteessa,
josko tällöin piirakka ehtisi kypsyä paremmin myös keskeltä.

Kiitos rakkaalle ystävälle reseptistä ja mieltä piristävästä kahviseurasta eilen!
<3

Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat mukaan seuraamaan blogiani!
<3

 Muistattehan, että Iloa & Unelmaa löytyy myös Instagramista!

Iloa jokaisen maanantai-päiväänne!

~ Emppu ~

Aamulla

Edellispäivänä otin muutamia kuvia keittiöstä,
jonne aamun aurinko paistoi niin kauniisti.
Tännekin on jo syksyinen tunnelma rantautunut,
sillä senkin päälle on vaihdettu beigen sävyinen pellavaliina valkoisen tilalle.
Lasikuvun alta sekä betonisesta ruukusta löytyy kuivuneet ruusut,
jotka alkujaan sulostuttivat eteisessä täysissä voimissaan.
Olipa muuten virkkaamani liina juuri sopivan kokoinen lasikupuun!

Jotain käytännöllistäkin keksin tässä eräänä päivänä,
sillä siirsin laatikon pohjalta parhaimmat servetit peltipurkkiin säilöön.
Nyt ne ovat vielä kätevämmin saatavilla kattauksia varten!

Kirjatukeen vaihdoin Jeanne d`Arc Living-lehden
takakannesta leikatun suloisen kuvan.
Halusin nimittäin mattapintaisesta paperista olevan kuvan
ja laiskuuksissani en jaksanut ruveta kaivelemaan askartelukasseja vaatekaapin uumenista.
Hyötykäyttöä tämäkin, jos noita JDL:n lehtiä raaskii lähteä leikkelemään.

Elokuussa on nyt päästy viimein vaiheeseen,
jolloin ensimmäisillä koululaisilla on alkanut syksyn koulutaival.
Nyt viimeistään voi jo puhua alkaneesta syksystä.
Meidän perheessä tosin tyttö viettää vielä kesälomaansa vajaan kolmen viikon verran.
Sitten meilläkin alkaa jälleen päiväkotiarki.

Kauniita elokuun päiviä teillekin, tämän päivän auringosta on osa meistä nauttinut uimarannalla!

~ Emppu ~

Äidin sisustuslöytöjä

Pienen blogitauon jälkeen palailtu takaisin läppärin ääreen! 

Elokuukin on jo päässyt alkuun ja ensi viikolla alkavat koulutkin. 

Syksy saapuu, mikä tuntuu itse asiassa minusta jo ihan mukavalta! 

Joskus vuosia sitten syksy tuntui sateineen ja putoavine lehtineen alakuloiselta vuodenajalta, 

mutta viime vuosina olen alkanut tykkäämään myös syksystä. 

Marraskuu on kieltämättä se hankalin kuukausi, 

sillä ulkona näyttää tuolloin kovin lohduttomalta. 

Ehkä nyt voi jo hieman raottaa salaisuuden verhoa, pienesti ja varovasti. 

Meidän perheessämme on marraskuu tällä kertaa kovin odotettu, 

sillä ankean kuukauden loppupuolella on laskettu aika tyttömme sisarukselle. 

Tämä odotusaika on puolivälistä alkaen ollut haasteellinen, 

josta johtuen blogikin on päivittynyt edelleen harvakseltaan. 

Alkuraskauden väsymys oli totaalinen ja nyt kuluneen kuukauden aikana 

supistukset ovat luoneet omat raaminsa ja rajansa olemiselleni ja tekemiselleni.

Olotila on tosin kovin tuttu kuuden vuoden takaa, jolloin odotin esikoistani. 

Raskausblogia tästä ei tule paljastuksesta huolimatta, 

sillä haluan blogini keskittyvän pääosin pienen, mutta rakkaan kotimme sisustamiseen, 

askarteluihin ja käsitöihin sekä kotoiluun.

Tästä aasinsillasta pääsemmekin viimein näihin kuviin, 

jotka on otettu jo muutama viikko sitten. 

Pienetkin asiat saavat monesti hyvän mielen aikaan, 

mm. nämä kauniit servetit, jotka löysin Alexandra`s Lifestyle-sisustuspuodista. 

Tarjouksessa ollut tähtiliina on jo hetken ollut olohuoneen ruokapöydällä

(tämähän on varsinaisesti astiapyyhe, mutta soveltuu myös pieneksi pöytäliinaksi). 

Wanhanaikaisia saksia olen katsellut puodissa käydessäni monia kertoja 

ja nyt viimein ostin ne itselleni. 

Eilen saimme nauttia ajoittain kuumankin tuntuisesta auringonpaisteesta, 

tänään on sää ulkona täysin toinen. 

Nautitaan kuitenkin näistä loppukesän päivistä! 

Halauksin!

~ Emppu ~