Talviset risut

Tänään ei millään meinaa oikein mikään onnistua! 

Olisin ottanut kuvia olohuoneemme toisesta 

uudistuneesta nurkkauksesta, 

mutta kappas, 

olin unohtanut laittaa kameran akun lataukseen. 

Olin kyllä eilen illalla tuon asian rekisteröinyt, 

mutta näköjään en tarpeeksi hyvin. 

Selasin aikani läppärille tallentamiani 

valokuvia ja löysinkin muutamia, 

jotka olin ottanut jo aikaisemmin 

mutta unohtanut tyystin käsitellä 

ja julkaista niitä täällä blogissa. 

No, innosta puhkuen ryhdyin toimeen 

ja yrittäessäni tallentaa neljättä kuvaani 

herjasi läppäri C-aseman olevan täynnä... 

Turhautumistani ei helpottanut se, 

että yrittäessäni poistaa asemalta tarpeettomia 

tiedostoja tajusin, 

että jäljellä oli enää miehen tiedostoja. 

Joten ei auta muu kuin odotella 

miehen töistä kotiutumista, 

etten mene vahingossa poistamaan 

tuiki tärkeitä asioita. 

Mutta hei, ulkonahan on varsinainen lumipyry!! 

Tätä on NIIN odotettu monta viikkoa! 

Toivon totisesti, että jatkossa sateet tulevat lumena 

ja tuo lämpötila pysyisi viimeinkin nollan alapuolella.

Jottei ihan vaan höpinäksi menisi, 

niin pääsenpä julkaisemaan muutaman 

kuvan syksyn somisteideastani. 

Kimpullisen valkoisella spray-maalilla 

maalattuja risuja olin asetellut 

lasiseen vaasiin ja oksille laitoin 

koristevalot sekä muutaman lasisen koristeen.

Verhot sekä nurkkauksen huonekalujen 

paikat vaihtuivat pari päivää sitten.

Talolyhty sopi kivasti tunnelmaan, 

joten se sai jäädä ikkunalaudalle.

Koristevalot ovat mielestäni todella kauniit, 

varsinkin noihin helmikoristeisiin olen 

aivan ihastunut!

Marraskuun viimeinen päivä menossa, 

huomenna tyttö pääsee avaamaan 

ensimmäisen luukun joulukalenterista. 

Lumipyry ja alkava joulukuu, 

jolloin on lupa tunnelmoida joulua 

antaumuksella! 

Tästä joulusta aion ottaa kaiken irti! 

~ Emppu ~

Jouluisia tunnelmia

Täällä värjötellään viltin alla ja 

nautitaan lämmintä glögiä. 

Onneksi, sillä toisinkin olisi voinut käydä! 

Sitä olisi saanut jatkaa värjöttelemistä 

viltin alla ja vain haaveilla mukillisesta 

kuumaa juomaa kynttilöiden valossa. 

Meillä nimittäin katkesi sähkö juuri ennenkuin 

olin saanut nämä kuvat tallennettua ja 

kuumennettua mikrossa glögini. 

 Kerrankin onni suosi!

Edellispäivänä sain vihdoinkin kaivettua jo reilu 

viikko sitten tulleesta HobbyHallin paketista 

tilaamani verhot. 

Keittiössä on nyt uudet laskosverhot ja 

eilen sain olohuoneenkin verhot vaihdettua. 

Pian tulossa kuvia uusista verhoista, 

joista tukkään hirmuisesti! 

Eilen verhojen kimpussa häärätessäni 

muuttellin samalla pikkuisen 

huonekalujen paikkoja. 

Joulun tuntu hiipii hiljalleen kotiinkin, 

monia erilaisia, jouluisia somisteita 

löytyy nyt olohuoneestammekin. 

Lyhdyt sommittelin keskenään... 

... ja tarjotinpöydälle siirsin makuuhuoneestamme 

tämän pienen peilin, jota kehystää 

koristevalosarja.

Tyttömme toiselle, pienelle tuolille laitoin 

kesällä valkoiseksi maalaamani peltitarjottimen. 

Lasikuvun alla on kirkkaita lasihelmiä, 

valkoisia koristekiviä 

sekä punavalkoisella nauhalla 

koristeltu joulupallo. 

Tuolin selkämykseen solmin 

samaisella nauhalla 

pari vanhaa avainta.

Valkoiseksi maalatut kävyt 

koristavat lasikuvun reunaa.

Tästä tuli paljon onnistuneempi somiste 

kuin mitä alkuun ajattelinkaan! 

Nyt olisi niin paljon kuvattavaa eilisen 

päivän ahertamisen ansiosta. 

Eipä postausaiheet lopu kovin äkkiä!

~ Emppu ~

Itsetutkiskelua

Eilen löytämäni ajatelma on jäänyt minulla mieleeni. 

Asia, joka tällä hetkellä liippaa niin läheltä itseäni, 

on saanut minut hiljentymään 

ja miettimään elämääni tarkemmin.

Minulla on tosiaankin monia niitä asioita, 

joista joskus vuosia aiemmin haaveilin. 

Minua rakastava aviomies sekä suloinen tytär, 

koti, jossa on hyvä olla ja elää. 

Ammatti ja sen myötä työ, 

joka on ollut minulla kutsumuksena 

jo yläasteikäisestä lähtien. 

Monia uusia ja yllättäviäkin asioita 

olen kuluneen reilun vuoden aikana löytänyt 

elämääni rikastuttamaan. 

Uusi, ihana harrastus PartyLiten parissa, 

valokuvaamisessa kehittyminen ja 

näiden kautta sen sisäistäminen, 

että olen löytänyt itsestäni sellaisen taidon, 

jota en koskaan aiemmin ajatellutkaan 

itsessäni olevan.   

Oma, henkilökohtainen tapa huomioida 

ympäröivää kauneutta sekä 

ehkä pieni orastava taito tuoda 

tuota kauneutta esille. 

Käsitöiden, askartelujen, 

somisteiden tekemisen kautta. 

Voin kokemusteni myötä sanoa rehellisesti, 

että silloin kun on pakko pysähtyä ja hellittää, 

voi itsestään löytää niin yllättäviä voimavaroja sekä taitoja, 

joita ei koskaan aikaisemmassa elämässään ole itsessään 

ajatellut olevankaan. 

Minulla visuaalisen taidon löytyminen 

on ollut se voimaa antava ja eheyttävä tekijä, 

jonka ansiosta olen oppinut, 

että tekemällä sitä mistä tykkää, 

on itsestään huolehtimista. 

Eikä pelkästään vain itsestä, 

vaan ihan koko perheestä!

Olen vasta opettelemassa elämistä tässä hetkessä. 

Aina olen suunnitellut elämääni vuosiakin eteenpäin. 

Se, että olen joutunut kokemaan pettymyksen 

karvaita tunteita asioista, 

joita en ole saavuttanut, 

on tänään ehkä vähän lieventynyt. 

Teille täällä vieraileville heitänkin haasteen; 

pysähdy välillä miettimään elämääsi 

ja olemaan onnellinen niistä asioista, 

joilla on Sinulle oikeasti merkitystä! 

<3

Halauksin; 

~ Emppu ~

Illan ajatelma

"Älä turmele sitä, mitä sinulla on haluamalla sitä, mitä ei ole;
sillä muista, että mitä sinulla nyt on,
se oli kerran niiden asioiden joukossa,
mistä vain uneksit."

~ Emppu ~

Touhua ja mietteitä

Tämä yksi ainut vapaapäivä on mennyt kuin siivillä! 

Pyykkihuoltoon meni yllättäen paljon enemmän aikaa, 

sillä samalla tuli tyhjennettyä vihdoinkin matkalaukutkin. 

Tyttöä yritin saada päikkäreille hänen huoneensa 

lattialle levitetylle patjalle 

(patja meni yön pissavahingon vuoksi pesuun), turhaan. 

Pää kääntyili ja välillä noustiin istumaan. 

Lopulta luovutin ja niin siirryttiin meidän parisänkyymme 

köllöttelemään. Ei auttanut vastustella vaikka 

hommia olisi ollut vielä jäljellä. 

Taisi äiti nukahtaa päiväunille ennen tyttöä...

Yksi työpäivä, 

sen jälkeen onkin ansaitut vapaapäivät! 

Sunnuntaina saakin sytyttää ensimmäisen 

adventtikynttilän palamaan. 

Ihan takuulla aion kuunnella jo joitain joululauluja, 

miehen vastustelevista kommenteista välittämättä!

Tämä vapaapäivän illan hiljainen hetki on minun. 

Kallisarvoista omaa aikaa, jolloin saan 

rauhassa nauttia kynttilöiden hämyisestä valosta.

Katsella monien niin innostavien ja harmonisen kauniiden 

blogien kuvia sekä lukea kirjoittajien kuulumisista. 

Saada sen polttavan kipinän, 

kun löytää jonkin ylitsepääsemättömän 

somisteidean ja odottaen vain sopivaa hetkeä, 

jolloin pääsisi kokeilemaan ideaa omaan kotiin.

Voinen todeta, 

että omista blogeistani 

on tullut minulle todella tärkeitä, 

koska jokaisessa kuvassa 

ja jokaisessa kirjoituksessani 

on palanen minua. 

Ja niiden luomaan tunnelmaan 

pystyn aina palaamaan 

uudelleen ja uudelleen. 

<3

~ Emppu ~

Sisustustikkaiden viehätys

Pikainen päivitys, 

unihiekkaa on NukkuMatti käynyt 

ripottelemassa jo äidinkin silmiin. 

Tyttökin saatiin rauhoittumaan iltasadun 

kuuntelua varten, 

vaikka illalla tytöllä oli sellainen virtapiikki 

että oksat pois! 

Ei voi mitään, 

en tiedä mistä johtuu, 

mutta sisustustikkaat viehättävät niin paljon, 

että meille kotiutui HobbyHallin aletuotteista 

toisetkin(!!) sisustustikkaat. 

Alkuperäiset keksin siirtää pikkuvessaamme 

käsipyyhkeiden ripustamista varten 

ja uudet saivat paikkansa makuuhuoneestamme. 

Nämä ovatkin paljon pidemmät kuin alkuperäiset.

Tikkaat saivat koristevalot toiseen kylkeensä 

ja yhdelle piennalle ripustin itse tekemäni risusydämen. 

Jotain pehmeää kovan vastakohdaksi; 

valkoinen pehmosydän pääsi nyt myös paremmin esille. 

Puisen laatikon sisälle pinosin koivun klapeja 

ja päälle asettelin tarjottimen, 

jossa kynttilähurrikaania kiertää havukranssi käpyineen.

Ihanaa tunnelmaa ja kaunista katsottavaa! 

Tykkään! 

<3

~ Emppu ~

Kuurankukkia

Otsikosta voisi virheellisesti luulla, 

että täällä meillä Tampereella 

olisi ollut pakkaspäivä. 

Hui hai, kaikkea muuta! 

Koko päivän on vettä satanut taivaan täydeltä, 

ei uskoisi että nyt on pian jo 

marraskuun puoliväli! 

Photoshopilla opettelin käyttämään 

minulle uutta työkalua 

ja sain kuin sainkin kuviin 

hieman kuurankukkamaista ilmettä! 

Työnlaatu nyt ei vielä ole mitenkään 

silmiä hivelevää, 

mutta harjoitus parantakoon (toivottavasti) 

taitoja!

Enää kolme yötä ... 

PartyLiten tapahtumaan!! 

Käykää ihmeessä kurkkimassa 

Valon Lumo- blogissani 

tuohon tapahtumaan liittyen! 

Jos vain olette Tampereella päin liikenteessä, 

poiketkaa tunnelmoimaan ja viettämään 

iloista iltaa kauniiden kynttilöiden valossa!

Ajatukset alkavat suuntautua 

tulevaan tapahtumaan ja 

niiden käytännön suunnitteluun. 

Voi, toivottavasti aikomani 

esillepano onnistuisi..! 

Aivan mahtava ilta tiedossa 

muutaman päivän kuluttua!!

~ Emppu ~

Paljon onnea vaan, Isi!

Isänpäivän iltana nautin omassa rauhassani 

lämmintä teetä sekä viimeisiä rippeitä isänpäiväkakusta. 

Aamu aloitettiin tytön kanssa uuniohrapuuron valmistamisella, 

lisukkeeksi tein mansikkakeittoa. 

Aamiainen tarjoiltiin isille sänkyyn onnittelulaulun tahdittamana. 

Tyttö oli askarrellut päiväkodissa hienon kortin 

sekä leiponut yhdessä hoitotätien kanssa 

pipareita, jotka katosivatkin enimmäkseen tytön, 

eikä isin suuhun.

Aamupäivällä onniteltiin vaaria sekä paappaa 

puhelimitse, lisäksi tytöstä otettuja 

kuvia läheteltiin kännykällä ja sähköpostitse. 

Aamupuuron jälkeen kutsuin perheen 

kattamaani kahvipöytään. 

Esille laitoin tytön kastepäivänä 

lahjaksi saamansa hopeisen kynttilänjalan (matalampi) 

sekä samaisena päivänä meidän vanhempien 

lahjaksi saaman kynttilänjalan (korkeampi).

Ikävä kyllä, 

tällä kertaa jouduimme kääntymään 

kaupan tarjottavien puoleen, 

vaikka itse olisi halunnut leipoa ainakin kakun. 

Hyviä olivat siitä huolimatta!

Tämä Almondyn suklaamousse-kakku 

yllätti positiivisesti! 

Aivan suussa sulavan hyvää, 

pohjakin oli onnistunut.

Tyttökin kelpuutti kakun ja 

lopulta jouduimme jo vähän rajoittamaan 

herkkujen syömistä.

Mukava päivä kaiken kaikkiaan! 

Parasta kuitenkin ne hetket, 

jotka vietettiin rennosti yhdessä koko perhe. 

Arki alkaa taas, 

huomisen päivän touhuan 

tytön kanssa kahdestaan 

isin ollessa töissä. 

Äidin ja tyttären laatuaikaa, 

vaikkakin lähestyvä kolmen vuoden ikä 

on tuonut yhä enemmän uhmaa pintaan. 

Aika aikansa kutakin! 

Lopulta näitäkin vuosia joskus ikävöi. 

<3

~ Emppu ~

Keittiöhaaste osa III

Viimeinen osa keittiöhaasteesta pyörähtää käyntiin!

Virtuaaliesittelyssä keittiön toinen seinusta, 

jonne on sijoitettu kodinkoneet ym. tarpeellista. 

Jo viime joulun alla haikailin tuohon hellan yläpuolelle 

kranssia ja vasta nyt tänä syksynä sain sellaisen siihen kiinnitettyä. 

Käpykranssi, joka on minun suunnittelemani ja tekemäni. 

Home-kirjaimet löytyivät viime vuonna, 

paikka niille minulla oli heti mielessä.

Keittiön kolmannella seinustalla on mm. tiskialtaat ja tiskikone. 

Vaikka keittiö on pieni, niin silti siellä on mukavasti 

laskutilaa ja mahdollisuuksia leipoa ilman että 

tavaroita joutuu kovin paljoa siirtelemään pois alta.

Kesän askarteluissa valmistuivat nämä 

vintage-henkiset sydänkyltit gloss-liimalla ja lakalla. 

Talouspaperitelineeseen ihastuin reilu vuosi sitten 

ja edelleen olen siitä tykännyt! 

GreenGaten peltipurkkeja pari...

...ja täällä vielä kolmas. 

Puisen teerasian ostin syntymäpäivälahjakseni 

saadulla lahjakortilla Lempäälän Ideaparkista, 

aivan ihanasta Villa Rosmarin-sisustusliikkeestä. 

Ehdottomasti käymisen arvoinen pieni putiikki!

Tällainen oli meidän pieni keittiömme. 

Haasteen saa napata täältä mukaansa, 

jos joku muukin haluaa tutustuttaa meidät 

omaan keittiöönsä! 

Minä jatkan somisteiden suunnittelua illan 

PartyLite-kutsuille, 

mukavaa keskiviikon jatkoa Teille!

~ Emppu ~

Keittiöhaaste, osa II

Tervetuloa jälleen virtuaalimatkalle keittiöömme! 

Koska keittiössä tulee luonnollisesti vietettyä aikaa, 

olen näiden reilun parin vuoden aikana 

sisustanut kodin sydäntämme 

ja nyt vihdoinkin keittiön ilme 

alkaa olemaan sellainen, 

jota olen hakenut takaa. 

Samaisella seinustalla lasivitriinin kanssa 

on romanttinen magneettitaulu...

...ja senkin päällä olevassa ikkunanpokapeilissä 

roikkuu pehmoinen sydän rautalankakehyksessään.

Ruusukimpun ripustin kuivumaan 

seinustalle ja myöhemmin tuumasinkin, 

että sopivat aika kivasti yhteen vanhahtavan 

kehyksen kanssa ja niin kimppu sai jäädä paikoilleen.

Neljän hengen pöytä on, no, pieni, 

mutta toistaiseksi meidän perheelle riittävä. 

Joskus myöhemmin täytyy ruveta katselemaan 

suurempaa ruokapöytää. 

Tumman rouheaa, pellavaa ja juuttia, 

kontrastina valkoista. 

Meidän keittiömme tämän hetken 

punainen lanka.

Tähän mattoon en ole vielä kertaakaan kyllästynyt 

ja vielä kun on varsin mainio lapsiperheessä 

(kaikki roiskeet eivät näy) 

niin olen ollut siihen enemmänkin kuin tyytyväinen.

Uskokaa tai älkää, 

tämä keittiöhaaste tulee jatkumaan 

vielä kolmannellakin osiolla!! 

Miten niin pieneen keittiöön mahtuukaan 

näin paljon kuvattavaa...! 

Olen näemmä osannut ottaa 

kaikki  neliöt hyötykäyttöön. 

~ Emppu ~

Keittiöhaaste, osa I

Täyttä elämää -blogin Hannele 

oli saanut kivan haasteen, 

jonka saivat halukkaat napata mukaansa. 

Niinpä minäkin tartuin kameraan 

ja keittiöstä tulikin useampi kuva 

esille laitettavaksi. 

Ehdottomasti paras paikka 

keittiössämme on tämä oven puoleinen seinä, 

jossa on seinään kiinnitetty lasivitriini 

ja alla senkki. 

Tuolle senkille on tullut laitettua 

monia erilaisia somistuksia.

Keittiöönkin on löytynyt kauniit koristevalot, 

jotka heijastavat valoaan ikkunanpokapeilin kautta.

Keittiö on meillä aika pieni, 

mutta parin vuoden aikana olen 

saanut sisustettua siitä viihtyisän.

Nyt yöunet kutsuvat, 

keittiöhaaste jatkuu seuraavassa postauksessa. 

Kauniita unia!

~ Emppu ~