Maistuis varmaan sullekin?

Oli pakko kokeilla ensimmäistä kertaa elämässä lumiukkosoppaa, johon tutustuin eri blogeissa sekä itse Kaarnasydän ja sammalkranssi- kirjassa. Ja olihan se hyvää, vaikka tein sen tummasta kaakaojauheesta. Perinteisesti kaakaota on meillä tehty maitokaakaojauheesta, mutta nyt se oli yllättäen päässyt loppumaan. Hyvinhän tuo tumma kaakaojauhekin toimi! Lämmitti mukavasti, kun ulkona paukkuva pakkanen tuntuu vaikuttavan sisätiloissa asti. 

Kaakaota höystettynä vaahtokarkeilla sekä suklaalla, nam!

Jotenkin näin sydäntalvena sitä kaipaa pientä kevään merkkiä, joten niinpä pari kimppua tulppaaneja pääsi keittiön senkin päälle meitä ilahduttamaan. 

 

Muutama päivä sitten aloittamani askartelu sai tänään jatkoa, tosin sillä tuloksella että taidan sittenkin kokeilla maalata suolataikinasta tehdyt tähdet ennen sokerin ripottelemista. Liima kun sai aikaan sen, että sokeri alkoi jonkin verran sitomaan itseensä liimassa olevaa nestettä tms. ja näytti ns. sulavan! Meillä kun ei valkoista maalia ole tähän hätään, niin taidan huomenna kokeilla tytön valkoista sormiväriä... Se toimii jos on toimiakseen. 

Ei auta, silmät alkavat lupsua joten sänky kutsuu. Tänään on tullut lumiukkosopan lisäksi herkuteltua suklaalla ja vaahtokarkeilla, joten huomenna tiedossa pilatesta. Iltapäivällä lähdemmekin kyläilemään ystäväperheen luokse. Kaikin puolin mukava päivä tulossa! 

Kampauspöytä

No joo, mitään hienoa kampauspöytää ei kylläkään löydy. Ihan vaan vanha kirjoituspöytä, joka vain sattuu olemaan vähän väärän värinen. Makuuhuoneessa muut kalusteet ovat tummaa puuta, mutta kirjoituspöytä saisi olla valkoinen. Nykyistä pöytää ei kannata maalata, ainakaan minun taitoni eivät riitä pöydän lakkapinnan hiomiseen yms. Kirppareiden kalustetarjontaa voisi käydä joskus katselemassa sillä silmällä, josko sopiva valkoinen pöytä tulisi vastaan...

Joskus aiemmin olin haaveillut piianpeilistä, mutta kirjoituspöydälle löysin kauan etsimäni ikkunanpoka-peilin. Ja yllättävän edullisesti Halpa-Hallista, josta on saattanut tehdä viime aikoina kivoja, kukkarolle ystävällisiä sisustuslöytöjä.

Muutama päivä sitten aloitin pienen askarteluprojektin. Suolataikinasta on nyt tehtynä sydämiä sekä tähtiä, jotka olisi huomenna tarkoitus koristella. Toivotaan että onnistuvat!

Ansaitut vapaapäivät alkavat huomenna, tänään aamulla oli tuskaa päästä ajoissa ylös sängystä. Suunnitelmissa olisi pitkästä aikaa jumpassa käyntiä, ulkoilua, ystävien tapaamista ym. mukavaa mielen piristystä. 

Yllätyspaketti

Tänään postiluukusta tupsahti pieni paketti, joka yllätti saajaansa melkoisesti. Olin muistaakseni viime vuoden lopulla jatkanut Divaani-lehden tilaamista enkä lainkaan muistanut siihen kuuluvaa tilaajalahjaa. No, tällaisen se posteljooni minulle toi:

Tyyli ja koti- kirjakerhossa oli hyvä alennus tällaisesta kirjasta, jonka olin nähnyt esiteltävän aika monessa eri blogissa. Kirja tuli perille syntymäpäivänäni, ja ilokseni sain todeta että kirja oli juuri sitä, mitä olinkin sen olettanut olevan. Todella kauniita, tunnelmallisia kuvia ja niin yksinkertaisia askarteluohjeita, että jopa minäkin osaisin niistä jotain kaunista tehdä. 

"Kaarnasydän ja sammalkranssi, Nostalgisia askartelutöitä"- kirjan on laatinut Miia Seppälä (Kustannusosakeyhtiö Moreeni) 2011. 

Suunnittelin kokeilevani, miten kardemummatähdet onnistuisivat. Toivotaan että tuotoksia kehtaisi esitellä täälläkin!

Päivän piristys

Tätä toipilaana oloa piristi melkoisesti miehen antama kuva, joka pääsi myös seinälle esille.

Sitä olenkin sohvalla levätessä vähän väliä katsellut.

Miten voikaan jään kaikki yksityiskohdat näkyä noin tarkasti?

Jos mielenkiinto heräsi, niin täältä löytyy lisää miehen ottamia kuvia:

mhaapasaari.deviantart.com

Toipilaana

Tässä on tullut parin päivän ajan oltua sängyn pohjalla itseään parantelemassa, ensin migreenistä ja kun siitä melkein päästiin niin Yrjö tuli meille kylään toistamiseen. Onhan tuo tullut jo todettua tytön aloitettua päivähoidon, että kyllä ne pöpöt tiensä meillekin ovat löytäneet ja varsinkin vatsataudin kanssa ollaan tehty tuttavuutta jo kolmeen otteeseen. Mutta jos sitä tässä ajan myötä itsekin vähitellen karaistuisi. Onneksi olo on nyt jo huomattavasti parempi eilisiltaan verrattuna! 

Meidän tyttö oli eilen kuin pieni hoitaja, joka toi kaikki viltit äidin ylle mitkä vain löysi ja piti sitä vielä silittääkin äidin poskea. Suloinen tyttö, kun niin kovasti hoivaa ja haluaa auttaa äitiä. Tänään päiväkodista kotiuduttuaan oli tyttö huomannut äitinsä jättäneen muutaman Kivi-tuikun sohvapöydälle (luonnollisesti kynttilät sammutettuina). Reippaasti tyttö oli kantanut tuikut yksitellen keittiön senkin päälle, jossa oli nähnyt niissä usein kynttilöitä poltettavan. Eikä ollut pudottanut yhtäkään!

 

Toivotaan että Yrjö on lähtemässä meiltä lopullisesti, sillä suunnitteilla olisi Pohjanmaalle lähtö torstaina tytön syntymäpäiväjuhlia varten. Ensimmäiset synttärit onnistuttiin kuitenkin viettää lauantaina ja sunnuntaina, jolloin näimme läheisiä sukulaisia sekä ystäviä. Pidetään peukkuja ettei meidän Pohjanmaan reissu jälleen peruunnu, sillä minulla olisi perjantaille aika parturiin vihdoin ja viimein! Sinne kun olisi jo pakko päästä, juurikasvu näyttää jo sen verran hälyttävältä!

Suurella syrämmellä

Sain tämän kuvan mieheltäni syntymäpäivälahjaksi <3

Taulu on päässyt olohuoneen seinälle esille, aivan ihana kuva talvisesta aamusta auringon vasta noustessa!

<3

Tänään epäonnenpäivä...

... on minulle onnen päivä!

Tänään tuli se päivä, jolloin täytin jo 30 vuotta. Varsinaista ikäkriisiä ei ole vielä ollut havaittavissa, mutta tästä eteenpäin voi jonkin aikaa hätkähdyttää kirjoittaa papereihin tms. iäksi 30.

Meidän oli tarkoitus lähteä Pohjanmaalle vanhempieni luokse viettämään meidän tytön 2-vuotissyntymäpäivää nyt viikonloppuna, mutta suunnitelmat muuttuivat. Tyttö tuli edellisyönä jonkin sortin vatsatautiin, kahdesti oksensi ja eilen illalla nousi kuume. Onneksi olin toivonut seuraavankin viikonlopun vapaaksi, joten pystyimme siirtämään syntymäpäiväjuhlia viikolla. Tänään tytöllä ei ole enää ollut toistaiseksi kuumetta ja oksentamiset jäivät edellisyöhön, joten yritämme järjestää tytön synttärikahvituksen omassa kodissamme huomenna tai sunnuntaina.

Vaikka tytön synttäreitä varten täällä pitäisi siivota, pyykätä, leipoa ynnä muuta mukavaa, aion kyllä olla ja nauttia yhteisestä ajasta perheen kesken, sillä kyllähän syntymäpäivänään saa tehdä mitä haluaa, eikö vain?

Nyt se on täällä!

Nimittäin rottinkinen lampun varjostin jota olen pitkään ihaillut, katsellut ja etsinyt. 

Joulun jälkeen vilkaisin White Coast:in verkkokauppaa ja mitä sieltä löysinkään!

Valkoisen, rottinkisen varjostimen sekä lampun jalan mieltä piristävässä alennuksessa.

Löysin minä jotain muutakin, mutta siitä kuvaa sitten paremmalla ajalla.

Talven sininen hetki

Tiedäthän sen hetken, 

kun talvipäivän valo himmenee 

hetki hetkeltä muuttuen yhä sinertävämmäksi 

ja käyden kohti tummaa hämäryyttä?

Kun talven sininen hetki saapuu,

se viipyy vain aavistuksen verran,

luoden pehmeitä varjoja,

samettisia vivahteita.

 

Aina yhtä nopeasti,

tuo sininen hetki on ohi

ja

tumma hämäryys laskeutuu

peittäen kaiken alleen.

Oikeana hetkenä,

oikeana aikana,

tallentuu sininen hetki

muistoksi

talven taikana.

~ Emppu ~

Uusi vuosi

Niin aika taas vierähti eteenpäin ja alkoi uusi vuosi.

Eilen vietimme uuden vuoden aattoa ystäväperheemme kanssa iloisessa seurassa. 

Niiden perinteisten, perunasalaatin ja nakkien lisäksi herkuttelimme pekoni-lihapullilla, ristikkoperunoilla sekä tonnikala-riisi-salaatilla. Hyvän ruoan kruunasi, mikäs muukaan kuin punaviini.

Jälkiruoaksi nautimme kahvin kanssa muun muassa jäätelöä ja suolakeksejä erilaisten maustetuiden tuorejuustojen kera. Olo oli kuin jouluna, vatsat täynnä herkkuja ja silti olisi tehnyt mieli syödä vielä vähän lisää. 

Illalla lähdimme yhdessä katsomaan kylän vuotuista lasten ilotulitusta. Raikas ilma teki hyvää aikuisille tytöistämme puhumattakaan. Tosin rakettien pauke pelotti tyttöjä kovin, joten kauaa emme ilotulitteita jääneet katsomaan vaan lähdimme kävelemään ystäviemme kotia kohden. Ulkona oli tunnelmallista hämärää tietä kulkiessamme, ohittamiemme talojen jouluvalojen luodessa pehmeää valoaan pimeyteen.

Hieman ennen puolta yötä lähdimme ajamaan omaan kotiimme värikkäiden rakettien saatellessa matkaamme. Yllättävän myöhälle jaksoi tyttömme touhuta ja vasta myöhään illalla alkoi väsymys voittaa. 

Kovin levottomasti tyttö nukkui viime yön ja raketeista on puhuttu päivän kuluessa paljon. 

 

Meillä tammikuussa vietetään sekä tytön että minun syntymäpäiviä. Tytön 2-vuotissyntymäpäiväjuhlat pidetään sekä Pohjanmaalla tytön mummulassa että täällä meillä kotona. Lähisuku kun asuu 160km etäisyydellä meistä, joudutaan synttäreitä viettämään useammassa osassa. Ja mikäs siinä, juhliminen on aina mukavaa!

Uuden vuoden ensimmäisen päivän myötä toivotan teille jokaiselle onnen ja rakkauden täyteisiä hetkiä ja toivotaan että sitä luntakin saisimme pian pimeitä iltoja valaisemaan!

Joulun tunnelmia Part III

Viimeiset tunnelmakuvat joulupäiviltä, jotka vietimme anoppilassa.

Anoppi oli saanut lahjaksi söpön joulutähti-asetelman, jonka pienestä tontusta oli pakko saada kuva.

Enkelikoristetta olen usein jäänyt anoppilassa käydessä katselemaan, se vain on jotenkin niin suloinen.

Party Liten kynttilälyhty (kuvassa vasemmalla) oli löytänyt tiensä anopin sydämeen, joten pakkohan se oli anopin kynttiläkutsuilta kotiuttaa. 

Valoryijy on anopin tekemä, todella kaunis! 

Joulupäivänä myöhäisillasta onnistuin kuvaamaan pallon muotoisen koristevalon, joka loi kauniin heijastuksen ikkunaan.

Muutama joululahjaksi saamani ihanuus oli myös pakko tuoda tänne esille. 

Joulupukki toi Pentikin kulhon sekä serviettitelineen. 

Sain myös jo pitkään ihailemani valoryijyn, näköjään tontut ovat tarkasti kuunnelleet mahdollisia lahjatoiveita. Yhdessä anopin kanssa tein ryijyyn paperinarukukan valmiiksi tehtyjen lisäksi. Yllättävän helppoa ja nopeaa! Siitä lähtikin itämään halu tehdä myös itse paperinaruista jotain kaunista. 

Neulojan vuosi-kirja oli kuvineen ja käsitöineen niin koukuttava, että kirjaa olen jäänyt selaamaan moneen otteeseen. Viime aikoina on herännyt halu alkaa kutoa tai virkata, ja kirjan ohjeiden pitäisi olla suht helpot ja yksinkertaiset. Täytyypä pian valita kirjasta sopiva ohje, hankkia langat ja ruveta pitkästä aikaa kutomaan!