Kesä parvekkeella

Meidän parvekkeemme kesäkausi pääsi viimeinkin alkamaan viime perjantaina. 

Saimme lasten isovanhemmat isoksi avuksemme, 

sillä ohjelmassa oli ikkunoiden pesemistä sekä parvekkeen siistimistä. 

Olen todella kiitollinen heidän avustaan, 

sillä pojan syöttämisen sekä hoitamisen lomassa olisi ikkunoiden pesu 

kestänyt minulta yksinään koko kesän. 

Onnea on ihanat isovanhemmat, jotka ovat valmiita auttamaan arjessamme! 

Nyt olenkin miettinyt kovasti, miten voisin vastavuoroisesti auttaa appivanhempiani. 

Kesällä Pohjanmaalla heidän luonaan reissatessamme, samalla anoppilaa siivotessa

helpottaisimme varmasti appivanhempien omaa arkea 

ja antaisi heille mahdollisuuden ottaa välillä hieman rennommin. 

Sisältyi heidän täällä käyntiinsä myös muutakin, 

sillä nyt isovanhemmat pääsivät kerrankin osallistumaan tytömme 

päiväkodin kevätjuhlaan. 

Tytölle isovanhempien vierailu oli täysi yllätys, 

ja voi sitä riemua, kun ovikelloa soitettaessa oven takaa paljastuikin paappa! 

Oli kuulemma ihan mahtava yllätys ja siitä tyttö puhuikin vielä moneen otteeseen. 

<3 

Tytön toisen nimen nimipäivä sattui olemaan juuri isovanhempien saapuessa 

ja lahjaksi saamansa neilikan tyttö siirsi pparvekkeen pöydälle auringosta nauttimaan. 

Olen aina tykännyt itsekin neilikoista, ja jostain syystä ei aiemmin ole tullut mieleen, 

että niitä voisi hankkia vaihtelun vuoksi parvekkeellekin.  

Tänä kesänä parvekkeen sisustus muuttui hieman viime vuodesta tekstiilien osalta. 

Muutoin perusjutut pysyivät samoina, 

sillä parvekepöytä ja -tuolit ovat edelleen varsin käyttökelpoiset. 

Ikean rottinkituoli alkaa pikku hiljaa hapertumaan, 

toivottavasti säilyisi käyttökelpoisena vielä muutaman kesän.

Täältä pääset näkemään parvekkeemme viime vuoden sisustusta.

Tällä hetkellä ainut parvekekukka on tyttömme saama neilikka,
ja Ikean kasvihuone odottaa melkein tyhjänä toista neilikkaruukkua.
Jotain kivaa kasvihuoneeseen on jo silti istutettu,
siitä kuvia lisää jos kasvi hoidossani alkaa menestymää.
Niin ja hei taidetaan niitä yrttejäkin hankkia täksi kesäksi ruokia maustamaan!

Aurinko hellii vielä ainakin tämän päivän,
huomenna saattaa ripahuttaa vettä täällä Tampereella päin.
Kaunista iltapäivää teillekin!
<3

~ Emppu ~

Lauantai-illan herkut

Viikonloppuna satoi oikein kunnolla, eikä se tällä kertaa haitannut ollenkaan. 

Makuuhuoneita tuulettaessa nuuhkin ahkerasti sateen raikasta ilmaa,
joka tuoksuikin jo kovasti kesältä.
Sen tuoksun kun saisi pullotettua talteen!

Tyttö oli jo viikolla toivonut pannareita pitkästä aikaa
ja kun lauantai menikin tytön orastavaa flunssaa parannellessa,
päätin toteuttaa toiveen ja niin uunissa paistui pitkästä aikaa herkullista pannukakkua.
Päälle kermavaahtoa, omena- ja vadelmahilloa sekä tietenkin strösseleitä.
Nam!
Hämärää lauantai-iltaa valaisi mukavasti kynttilöiden tuike
ja jäipä tuota herkkua vielä vähän eilisellekin.

Uusi viikko vierähti käyntiin aurinkoisin merkein.
Iloa jokaiseen päiväänne!
<3

~ Emppu ~

Aurinkoisena juhlapäivänä

Miten upeista päivistä olemmekaan saaneet nauttia!
Eipä olisi toukokuu voinut alkaa aurinkoisemmin!

Viime viikonloppuna sain viettää elämäni ensimmäistä, erilaista Äitienpäivää.
Erilaisen tuosta juhlapäivästä teki perheemme kuopus,
jota jo vuosi sitten Äitienpäivänä odotin muistaakseni rv 10 tai 11.
Tuolloisesta kaiken kaatavasta väsymyksestä on kaukainen muisto vain,
ja miten malttamattomana odotinkaan vatsan kasvamista
sekä ensimmäisten liikeiden tuntemista.

Äitienpäivänä sain aamiaisen vuoteeseen tarjottuna
ja tyttö antoi lahjaksi päiväkodissa askartelemansa taulun
sekä istutetun kukan taimenen.
Loppupäivä sujuikin herkuttelun ja ulkoilun merkeissä. 

Päivällistä varten ehdin kattaa olohuoneessa olevan ruokapöydän
Arabian Paratiisi-astioilla sekä somistaa kattausta Ikean paperikoristeilla.
Koristeita on myös sohvapöydällä olevalla tarjottimella.
Ihastuin koristeisiin käydessäni Ikeassa muutama viikko sitten
yhdessä PartyLiten konsultti-kollegoiden kanssa.
 Tänä Äitienpäivänä oli hieman erilaiset somistukset kuin vuosi sitten.

Kaunista alkanutta toukokuuta teille lukijani!
Nautitaan näistä ihanista päivistä!
<3

~ Emppu ~

Fiiliksestä toiseen

Tänään kun aukaisi sälekaihtimet, ei millään meinannut uskoa näkemäänsä. 

Lunta maassa ja lisää lunta / rätää taivaalta. 

Oikeasti. 

Kevät tuo mukanaan myös takatalven ja niinhän se sanontakin kuuluu; 

"uusi lumi vanhan surma". 

Mutta silti, ei tuota lunta nyt enää kaivannut. 

Ei nyt, kun päästiin nauttimaan jo niin monista aurinkoisista ja lämpimistäkin päivistä. 

Ja ette usko, mikä tunne tuosta ikkunasta avautuvasta näkymästä tuli. 

J o u l u i n e n tunne. 

Aika jännä juttu sinänsä, kun keittiön ikikalenterissakin on päiväys 26. huhtikuuta. 

Mutta niin vain luminen maisema toi tullessaan 

myös minulla sen jouluun kuuluvan, lämpöisen tunteen. 

Tämä kuvissa oleva jäätelö on syöty jo aika päiviä sitten, 

mutta pysähdyin katselemaan näitä kuvia pidemmäksi aikaa. 

Suloista pastellia, vähitellen sulavaa jäätelöä kipossa, 

perhosia servetissä. 

Joko tunnet sen? 

Pienen häivähdyksen kesää, muistoja päivistä, 

jolloin nautittiin ihanan vilvoittavaa jäätelöä ulkona, auringon paisteessa. 

Oltiin vaan. 

Jos jäätelöä olisi vielä jäljellä, niin takuuvarmasti kaivaisin paketin pakastimesta esille..! 

Toivotaan, että pääsemme nauttimaan pian lämpimistä kevätpäivistä uudelleen!

Ja olkaahan varovaisia liikenteessä!

<3

~ Emppu ~

Kevään viimeiset tulppaanit?

Sateiset keskiviikon terveiset täältä!

Huhtikuu menee vinhaa vauhtia eteenpäin, 

enää vajaa pari viikkoa ja sitten koittaakin jo vappu! 

Kohti kesää kuljetaan ja kai nämä viime päivien sateet taitavat jouduttaa kevään etenemistä.

Liekö nämä maanantaina mieheltä saadut tulppaanit olevan kevään viimeisiä. 

Vietimme tuolloin 13-vuotiskihlapäiväämme pienen herkuttelun muodossa. 

Pitkään olemme miehen kanssa kulkeneet yhteistä matkaa. 

Yhdessä olemme olleet kauan, jo 17 vuotta..! 

 Olin täyttänyt juuri 17 vuotta, kun mieheni tapasin ensi kerran, 

ja siitä lähtien aloimme seurustelemaan. 

Tasan puolet olen nyt tähän astisesta elämästäni viettänyt mieheni kanssa. 

Ylä- ja alamäkiä on ollut lukuisia, välillä tiheämmin ja välillä taas harvemmin.

Sitähän se elämä on. 

Toisen on vuosien kuluessa oppinut tuntemaan läpikotaisin. 

Lapset ovat kasvattaneet meitä vanhempina 

ja viime vuosina olemme hitsautuneet yhä tiiviimmäksi yhtälöksi. 

Parisuhdetta olemme opetelleet hoitamaan paremmin ja keskustelemaan avoimemmin. 

Yritän opetella muuttamaan omaa ajattelutapaani itselleni lempeämmäksi, 

musta-valkoisuutta lieventäen ja luopumalla täydellisyyteen pyrkimisestä. 

Olemalla niin ehdoton joka asiassa. 

 Sillä herkästi itseltäni vaatiessani paljon, vaadin helposti paljon myös muilta. 

On muuten ollut jännä huomata, 

miten oman henkisen kasvun myötä myös parisuhde on lähtenyt muuttumaan parempaan suuntaan. 

Sitä ikään kuin alkaa paremmin näkemään ja arvioimaan omaa käyttätymistään suhteessa toiseen. 

Ja tätä myöten ymmärtämään, miksi ja mistä toisen käyttäytyminen johtuu. 

Ei ole helppoa katsoa itseään peiliin, 

nähdä rehellisesti, valehtelematta, millainen itse todellisuudessa on. 

Se sattuu, välillä ihan hirveästi, mutta ilman kipua ei muutos itsessä ala versoa. 

Elämän koulu on kova, armoa antamaton, 

mutta antaa myös ihan hirveän paljon, sillä itseään oppii tuntemaan koko ajan paremmin.

Menipäs totiseksi tämä postaus, vaikka alunperin tarkoitus oli toinen! 

Välillä on vaan hyvä antaa tekstin tulla sen tarkemmin miettimättä. 

Harmaasta päivästä huolimatta iloa jokaiseen hetkeenne! 

Pidetään rakkaimmistamme ja eritoten myös itsestämme huolta! 

<3

~ Emppu ~

Keittiössä

Uusi viikko ja uudet kujeet! 

Täällä on kotona keväinen tuuli puhaltanut ja keittiön senkki uudistui pitkästä aikaa. 

Valon määrän tuplaannuttua alkoi tehdä mieli jotain raikasta ja ilmavaa. 

Niinpä vaihdoin senkin päälle valkoisen pitsiliinan, 

ja pitkään ensin emmin, tuleeko liian romanttinen vaikutelma, 

mutta nyt on jo oma silmä tottunut näkymään.

Valkoiseen rottinkikoriin asettelin mukin aluset, 

Greengaten  sirottimen sekä posliiniset lusikat. 

Vihreän sävyiset tekokukat koristavat sekä koria että lasikupua.

Näistä tekokukista on tullut melkeinpä suosikkejani, 

sillä ne ovat kauniin haalean ja niin keväisen sävyisiä.

Peltipurkit ovat jo monen, monen vuoden vanhat 

ja aina olleet samassa paikassa senkin päällä. 

Kätkevät mukavasti sisäänsä erilaisia servettejä.

Rautalangasta taivutettu sydän on pienten käsien toimesta 

muotoutunut jo useampaan kertaan mielenkiintoisen näköiseksi, 

mutta ainakin toistaiseksi olen saanut sydämen muodon 

taiottua joten kuten takaisin.

Viimeistään pojan alkaessa nousta tukea vasten, 

etsitään sydämelle uusi paikka jostain korkeammalta.

Kuvia tulikin räpsittyä oikein urakalla, 

toivottavasti jaksoitte lukea postauksen loppuun asti!

Mitä muutoksia teidän kodeissanne on keväiset päivät saaneet aikaan?

Kivaa keskiviikkoa täältä!

<3

~ Emppu ~

Kuppikakkuja

Eilinen iltapäivä vierähti mukavasti tytön kanssa leipomisen merkeissä. 

Kokeilimme ensimmäistä kertaa leipoa tytön syntymäpäivälahjaksi 

saamansa "Pienen kuppikakkukirjan" reseptillä muffinsseja. 

Ohjeeksi valitsin mahdollisimman yksinkertaisen, 

sillä välillä leipominen keskeytyi pojan syöttämiseen. 

Lopuksi päivän vierähtäessä jo iltaan, 

tein kuorrutteen, josta muffinssit saivat päällysteen.

Tyttö koristeli leivonnaiset iloisen kirjavilla strösseleillä. 

Taisi olla ensimmäinen leivontakerta sitten pojan syntymän jälkeen! 

Äidistäkin oli ihan mahtavaa leipoa pitkästä aikaa

ja seuraaksi voisi kokeilla tehdä Brownie-kuppikakkuja, 

näyttivät pienen kirjan sivuilla nimittäin vallan herkullisilta.

Touhutessa totesin, että 

A) tarvitsen muffinssipellin 

sekä 

B) pursottimen. 

Kuppikakut on pursottimen puuteessa kuorrutettu vähän sinne päin 

ja keittiövaa´astakin kun loppui patterit kesken kaiken, 

tuli margariinin määrä arvioitua summissa. 

No onneksi maku ei näistä kärsinyt 

ja tällekin päivää jäi jokaiselle vielä yhdet leivonnaiset kahvin/mehun 

kanssa nautittavaksi.

Joten seuraavaksi kipaisenkin kahvin keittoon! 

Suloisen aurinkoista sunnuntaita teille jokaiselle!

<3

~ Emppu ~