Näytetään tekstit, joissa on tunniste havi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste havi. Näytä kaikki tekstit

torstai 1. joulukuuta 2016

Joulukuu



Joulukuu

Tänään se pyörähti käyntiin, kauan odotettu kuukausi.


Joulukuu on saanut perheessämme uuden merkityksen
jouluun valmistautumisen sekä odotuksen lisäksi.
Rakkaudella odotettu poikamme syntyi vuosi sitten, juuri tänään.
Joulukuun ensimmäisenä päivänä.
Myös sinä päivänä oli valkoinen huurre maassa ja aste, pari pakkasta.
Katselin synnytyssalin ikkunasta kaunista auringon kajoa pilvien raosta,
joulukynttelikköjen tunnelmallisessa valossa.
Pieni poika sylissäni, silmät jo silloin niin tarkkaavaisen katselevaisina.



Tänään joulukuun ensimmäisenä aamuna meidän eskarilaisemme odotti
malttamattomana Pikku Kakkosen Joulukalenterin alkamista
sekä ensimmäisen luukun avaamista suklaakalenterista.
 Myös vuosi sitten tyttömme kertoi joka päivä sairaalassa pojan kanssa ollessamme,
mikä kuva ja millainen suklaa oli kalenterista silloin löytynyt.
Ja miten malttamattomasti odotettiin sitä päivää,
jolloin saisimme luvan kotiutua.


Tänä aamuna onnittelimme ja lauloimme pojalle ensimmäistä kertaa hyvää syntymäpäivää.
Vuosi on pitänyt sisällään niin paljon.
Paljon se on ottanut, mutta antanut sitäkin enemmän.
Nyt perheemme tuntuu kokonaiselta.


Alunperin piti kertoa tämän vuoden adventtikyntteliköstä,
mutta kas kummaa, muistot saivat vallan ihan täysin...

Vanhalle tarjottimelle asettelin Havin pöytäkynttilät
ja koristeiksi laitoin maalattujen käpyjen lisäksi kuusen koristeita.
Sekaan ripottelin kirkkaita koristekiviä.

Viime vuoden adventtikynttelikön löydät täältä
ja vuoden 2014 täältä.

Täällä jatkuu syntymäpäiväjuhlien järjestelyt,
joita vietettiin ensimmäisen kerran viime lauantaina Pyhäniemessä mökillä
ja toiseen kertaan tänä viikonloppuna.
Itsenäisyyspäiväkin on jo heti viikonlopun jälkeen,
oikeastaan on tosi ihanaa,
kun vuoden suloisin kuukausi alkaa näin monilla juhlilla.


Tunnelmallista joulukuuta teillekin!


~ Emppu ~

perjantai 18. marraskuuta 2016

Hyggeilyä?


☆ Oi, aivan mahtavaa, viikon paras päivä menossa! ☆



P e r j a n t a i 
, joka nyt vielä kotiäitinä ollessa pitää sisällään 
lupauksen viikonlopun alkamisesta,
jolloin isäkin pääsee mukaan perheen touhuihin töistä vapaata viettäessään.
Olo on rennompi, sillä saatavilla on enemmän käsipareja lasten ja kodin hoidossa.
Töihin palatessani perjantain viehätys katoaa,
sillä epäsäännöllinen vuorotyö tuo mukanaan myös epäsäännölliset vapaat.
Perjantai on minulla monesti esim. vaikkapa juuri maanantaina, vapaiden alkaessa.



Nyt viime aikoina olen törmännyt uudelleen tämän hetken trendisanaan,
hyggeen.
Sanahan on lähtöisin Tanskasta, eikä sille ole tarkkaa suomennosta.
Itse miellän sen kotoilemiseksi,
hetkeksi, jolloin ei ole kiire mihinkään ja saan tehdä asioita,
jotka tuovat minulle hyvän mielen.
Katsella sisustuslehtien inspiroivia kuvia, haaveilla ja uppoutua omiin ajatuksiin.
Ehkä itselleni eniten hyggeä kuvaa sanat tunnelma sekä tunne.
Kynttilöiden valo, glögin tuoksu, lämmin olo viltin alla. 
Yle Uutisten artikkeli kertookin osuvasti, mitä hyggeily on.
Suurimmaksi osaksi samaa, kuin mitä itsekin koen sen olevan.



Viime päivinä olen hyggeillyt eritoten silloin,
kun poika nukahtaa päiväunille ja ehdin olla hetken itsekseni,
ennenkuin riennän hakemaan tytärtäni eskarista.
Sytytän kynttilät ja kuuntelen Spotifysta Michael Bublen joululevyä.
 Lämmitän glögiä ja toivon, että kaapista löytyy vielä edes yksi pipari.
Ja uppoudun blogien maailmaan tai sisustuslehtien kuviin.


Omaan suuhun sana hygge taipuu vielä kovin kankeasti,
mieluummin ajattelen ja kirjoitan kotoilusta.
Vaikka sekin taisi olla trendisana pari, muutama vuosi sitten.

Miten   h y g g e   on tavoittanut sinut?
Tuntuuko se tutulta, vai enemmänkin vieraalta asialta?
Miten juuri SINÄ hyggeilet?
Olisi mukava kuulla teidän lukijoidenkin kokemuksia
ja varsinkin vinkkejä parhaista hyggeilyistä.


Tänään viikonloppu käynnistyy parhaalla mahdollisella tavalla,
sillä saamme appivanhemmat meille kylään pitkästä aikaa.
Ja mikä parasta, pääsemme miehen kanssa huomenna
viettämään yhteistä aikaa kaksistaan!
Sitä onkin odotettu, sillä edellinen (ja vuoden ensimmäinen) kerta oli kesällä,
jolloin pääsimme viettämään hääpäivää yhdessä.

💜 Oikein rentouttavaa viikolopun alkua myös sinulle sinne! 💜

Edit.
Huomasin tänään, että nyt bloggeriin on tullut myös erikoismerkit saataville!
Ja niitähän oli pakko vähän kokeillakin..!

~ Emppu ~

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Iltapäivällä






Aurinkoista alkanutta maaliskuuta!
Niinhän se sanontakin kuuluu; maaliskuu maata näyttää.
Täällä Tampereella on nyt loppuviikosta lumet sulaneet vauhdilla
ja mielessä on jo käynyt kevyemmän takin kaivaminen vaatehuoneen perukoilta.
Kevättä kohti mennään ihan selkeästi!

Ristiäisiä on viime viikot järjestelty ahkerasti,
sillä reilun viikon kuluttua poikamme saa kasteessa nimen.
Ristiäisiä varten olemme askarrelleet muutamia kukkasia
ja ehdin jopa virkata pienen ruusukkeenkin kastemekkoa varten.
Vaikka juhlia onkin mukava järjestellä,
on silti ihanaa kun kastepäivän jälkeen pääsee takaisin normaaliin arkeen.
Pojan hoidon lomassa askarteleminen ym. järjestely ei olekaan ihan niin yksinkertaista.

Kodin sisustus on täydentynyt muutamilla pienillä, ihanilla jutuilla.
Rakkaalta ystävältä lahjaksi saatu sisustustyyny sopii sisustukseemme loistavasti,
samoin paketissa olleet uudet mukin aluset.
Ystäväni tunteekin sisustusmakuni näköjään hyvin!
On tullut joitain kertoja kierreltyä sisustusputiikkeja yhdessä.

Keväisemmät ilmat ovat saaneet katselemaan kotiakin kriittisemmin.
Olohuoneen sisustustyynyjä saisi uudistaa
ja kohtahan sitä voisi jo aloittaa ikkunoiden pesu pikku hiljaa.
Suunnitelmissa onkin vaihtaa keväämmällä valkoiset verhot vanhojen tilalle.  

Mitä muutoksia / uudistuksia kevät saa teidän kodissanne aikaan?

Perjantai on jo hyvässä vauhdissa,
joten toivottelenkin oikein hyvää viikonloppua täällä kävijöille!
<3

~ Emppu ~

maanantai 1. helmikuuta 2016

Tervetuloa helmikuu!






Helmikuun ensimmäinen päivä on alkanut pikkupakkasen sävyttämänä, 
kauniin talviauringon valaisemana. 
Nyt jos koskaan alkaa vähitellen kevättämään! 

Ihan vielä ei tarvitse sään kovin lauhtua, 
vaan toivotaan pientä pakkasta ja auringon paistetta! 

Viikonloppuna tuli yhdessä tytön kanssa tehtyä pannareita pitkästä aikaa. 
Näistähän haaveilin jo viikolla, mutta vasta lauantaina näitä tuli paistettua. 
Arvatkaa vaan, oliko ihan hirveän hyvä yhdistelmä: 
suklaajäätelöä, banaania ja lakritsiströsseleitä! 
Nam! 

 Viimeisenkin pöytätabletin sain valmiiksi vihdoin ja viimein. 
Ja melkein heti perään tuli jo tuttu olotila, 
mitä seuraavaksi? 
Onneksi kaapista löytyi vielä valkoista puuvillalankaa, 
josta tällä hetkellä on virkattavana vähän isompi pöytäliina 
eräällä läheiselle syntymäpäivälahjaksi. 

Ihanaa alkanutta helmikuuta täällä piipahtaville! 
<3

~ Emppu ~