perjantai 30. marraskuuta 2012

Talviset risut

Tänään ei millään meinaa oikein mikään onnistua! 
Olisin ottanut kuvia olohuoneemme toisesta 
uudistuneesta nurkkauksesta, 
mutta kappas, 
olin unohtanut laittaa kameran akun lataukseen. 
Olin kyllä eilen illalla tuon asian rekisteröinyt, 
mutta näköjään en tarpeeksi hyvin. 

Selasin aikani läppärille tallentamiani 
valokuvia ja löysinkin muutamia, 
jotka olin ottanut jo aikaisemmin 
mutta unohtanut tyystin käsitellä 
ja julkaista niitä täällä blogissa. 
No, innosta puhkuen ryhdyin toimeen 
ja yrittäessäni tallentaa neljättä kuvaani 
herjasi läppäri C-aseman olevan täynnä... 

Turhautumistani ei helpottanut se, 
että yrittäessäni poistaa asemalta tarpeettomia 
tiedostoja tajusin, 
että jäljellä oli enää miehen tiedostoja. 
Joten ei auta muu kuin odotella 
miehen töistä kotiutumista, 
etten mene vahingossa poistamaan 
tuiki tärkeitä asioita. 

Mutta hei, ulkonahan on varsinainen lumipyry!! 
Tätä on NIIN odotettu monta viikkoa! 
Toivon totisesti, että jatkossa sateet tulevat lumena 
ja tuo lämpötila pysyisi viimeinkin nollan alapuolella.

Jottei ihan vaan höpinäksi menisi, 
niin pääsenpä julkaisemaan muutaman 
kuvan syksyn somisteideastani. 
Kimpullisen valkoisella spray-maalilla 
maalattuja risuja olin asetellut 
lasiseen vaasiin ja oksille laitoin 
koristevalot sekä muutaman lasisen koristeen.

Verhot sekä nurkkauksen huonekalujen 
paikat vaihtuivat pari päivää sitten.


Talolyhty sopi kivasti tunnelmaan, 
joten se sai jäädä ikkunalaudalle.


Koristevalot ovat mielestäni todella kauniit, 
varsinkin noihin helmikoristeisiin olen 
aivan ihastunut!


Marraskuun viimeinen päivä menossa, 
huomenna tyttö pääsee avaamaan 
ensimmäisen luukun joulukalenterista. 

Lumipyry ja alkava joulukuu, 
jolloin on lupa tunnelmoida joulua 
antaumuksella! 
Tästä joulusta aion ottaa kaiken irti! 

~ Emppu ~

torstai 29. marraskuuta 2012

Jouluisia tunnelmia

Täällä värjötellään viltin alla ja 
nautitaan lämmintä glögiä. 
Onneksi, sillä toisinkin olisi voinut käydä! 
Sitä olisi saanut jatkaa värjöttelemistä 
viltin alla ja vain haaveilla mukillisesta 
kuumaa juomaa kynttilöiden valossa. 
Meillä nimittäin katkesi sähkö juuri ennenkuin 
olin saanut nämä kuvat tallennettua ja 
kuumennettua mikrossa glögini. 
 Kerrankin onni suosi!

Edellispäivänä sain vihdoinkin kaivettua jo reilu 
viikko sitten tulleesta HobbyHallin paketista 
tilaamani verhot. 
Keittiössä on nyt uudet laskosverhot ja 
eilen sain olohuoneenkin verhot vaihdettua. 
Pian tulossa kuvia uusista verhoista, 
joista tukkään hirmuisesti! 

Eilen verhojen kimpussa häärätessäni 
muuttellin samalla pikkuisen 
huonekalujen paikkoja. 
Joulun tuntu hiipii hiljalleen kotiinkin, 
monia erilaisia, jouluisia somisteita 
löytyy nyt olohuoneestammekin. 

Lyhdyt sommittelin keskenään... 


... ja tarjotinpöydälle siirsin makuuhuoneestamme 
tämän pienen peilin, jota kehystää 
koristevalosarja.


Tyttömme toiselle, pienelle tuolille laitoin 
kesällä valkoiseksi maalaamani peltitarjottimen. 
Lasikuvun alla on kirkkaita lasihelmiä, 
valkoisia koristekiviä 
sekä punavalkoisella nauhalla 
koristeltu joulupallo. 
Tuolin selkämykseen solmin 
samaisella nauhalla 
pari vanhaa avainta.


Valkoiseksi maalatut kävyt 
koristavat lasikuvun reunaa.
Tästä tuli paljon onnistuneempi somiste 
kuin mitä alkuun ajattelinkaan! 


Nyt olisi niin paljon kuvattavaa eilisen 
päivän ahertamisen ansiosta. 
Eipä postausaiheet lopu kovin äkkiä!

~ Emppu ~

maanantai 26. marraskuuta 2012

Itsetutkiskelua

Eilen löytämäni ajatelma on jäänyt minulla mieleeni. 
Asia, joka tällä hetkellä liippaa niin läheltä itseäni, 
on saanut minut hiljentymään 
ja miettimään elämääni tarkemmin.


Minulla on tosiaankin monia niitä asioita, 
joista joskus vuosia aiemmin haaveilin. 
Minua rakastava aviomies sekä suloinen tytär, 
koti, jossa on hyvä olla ja elää. 
Ammatti ja sen myötä työ, 
joka on ollut minulla kutsumuksena 
jo yläasteikäisestä lähtien. 

Monia uusia ja yllättäviäkin asioita 
olen kuluneen reilun vuoden aikana löytänyt 
elämääni rikastuttamaan. 
Uusi, ihana harrastus PartyLiten parissa, 
valokuvaamisessa kehittyminen ja 
näiden kautta sen sisäistäminen, 
että olen löytänyt itsestäni sellaisen taidon, 
jota en koskaan aiemmin ajatellutkaan 
itsessäni olevan.   


Oma, henkilökohtainen tapa huomioida 
ympäröivää kauneutta sekä 
ehkä pieni orastava taito tuoda 
tuota kauneutta esille. 
Käsitöiden, askartelujen, 
somisteiden tekemisen kautta. 

Voin kokemusteni myötä sanoa rehellisesti, 
että silloin kun on pakko pysähtyä ja hellittää, 
voi itsestään löytää niin yllättäviä voimavaroja sekä taitoja, 
joita ei koskaan aikaisemmassa elämässään ole itsessään 
ajatellut olevankaan. 

Minulla visuaalisen taidon löytyminen 
on ollut se voimaa antava ja eheyttävä tekijä, 
jonka ansiosta olen oppinut, 
että tekemällä sitä mistä tykkää, 
on itsestään huolehtimista. 
Eikä pelkästään vain itsestä, 
vaan ihan koko perheestä!

Olen vasta opettelemassa elämistä tässä hetkessä. 
Aina olen suunnitellut elämääni vuosiakin eteenpäin. 
Se, että olen joutunut kokemaan pettymyksen 
karvaita tunteita asioista, 
joita en ole saavuttanut, 
on tänään ehkä vähän lieventynyt. 

Teille täällä vieraileville heitänkin haasteen; 
pysähdy välillä miettimään elämääsi 
ja olemaan onnellinen niistä asioista, 
joilla on Sinulle oikeasti merkitystä! 
<3

Halauksin; 
~ Emppu ~

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Illan ajatelma

"Älä turmele sitä, mitä sinulla on haluamalla sitä, mitä ei ole;
sillä muista, että mitä sinulla nyt on,
se oli kerran niiden asioiden joukossa,
mistä vain uneksit."


~ Emppu ~

perjantai 23. marraskuuta 2012

Touhua ja mietteitä

Tämä yksi ainut vapaapäivä on mennyt kuin siivillä! 
Pyykkihuoltoon meni yllättäen paljon enemmän aikaa, 
sillä samalla tuli tyhjennettyä vihdoinkin matkalaukutkin. 

Tyttöä yritin saada päikkäreille hänen huoneensa 
lattialle levitetylle patjalle 
(patja meni yön pissavahingon vuoksi pesuun), turhaan. 
Pää kääntyili ja välillä noustiin istumaan. 
Lopulta luovutin ja niin siirryttiin meidän parisänkyymme 
köllöttelemään. Ei auttanut vastustella vaikka 
hommia olisi ollut vielä jäljellä. 
Taisi äiti nukahtaa päiväunille ennen tyttöä...

Yksi työpäivä, 
sen jälkeen onkin ansaitut vapaapäivät! 
Sunnuntaina saakin sytyttää ensimmäisen 
adventtikynttilän palamaan. 
Ihan takuulla aion kuunnella jo joitain joululauluja, 
miehen vastustelevista kommenteista välittämättä!


Tämä vapaapäivän illan hiljainen hetki on minun. 
Kallisarvoista omaa aikaa, jolloin saan 
rauhassa nauttia kynttilöiden hämyisestä valosta.


Katsella monien niin innostavien ja harmonisen kauniiden 
blogien kuvia sekä lukea kirjoittajien kuulumisista. 
Saada sen polttavan kipinän, 
kun löytää jonkin ylitsepääsemättömän 
somisteidean ja odottaen vain sopivaa hetkeä, 
jolloin pääsisi kokeilemaan ideaa omaan kotiin.


Voinen todeta, 
että omista blogeistani 
on tullut minulle todella tärkeitä, 
koska jokaisessa kuvassa 
ja jokaisessa kirjoituksessani 
on palanen minua. 
Ja niiden luomaan tunnelmaan 
pystyn aina palaamaan 
uudelleen ja uudelleen. 

<3

~ Emppu ~

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Sisustustikkaiden viehätys

Pikainen päivitys, 
unihiekkaa on NukkuMatti käynyt 
ripottelemassa jo äidinkin silmiin. 
Tyttökin saatiin rauhoittumaan iltasadun 
kuuntelua varten, 
vaikka illalla tytöllä oli sellainen virtapiikki 
että oksat pois! 

Ei voi mitään, 
en tiedä mistä johtuu, 
mutta sisustustikkaat viehättävät niin paljon, 
että meille kotiutui HobbyHallin aletuotteista 
toisetkin(!!) sisustustikkaat. 
Alkuperäiset keksin siirtää pikkuvessaamme 
käsipyyhkeiden ripustamista varten 
ja uudet saivat paikkansa makuuhuoneestamme. 
Nämä ovatkin paljon pidemmät kuin alkuperäiset.

Tikkaat saivat koristevalot toiseen kylkeensä 
ja yhdelle piennalle ripustin itse tekemäni risusydämen. 
Jotain pehmeää kovan vastakohdaksi; 
valkoinen pehmosydän pääsi nyt myös paremmin esille. 
Puisen laatikon sisälle pinosin koivun klapeja 
ja päälle asettelin tarjottimen, 
jossa kynttilähurrikaania kiertää havukranssi käpyineen.


Ihanaa tunnelmaa ja kaunista katsottavaa! 
Tykkään! 
<3

~ Emppu ~

maanantai 12. marraskuuta 2012

Kuurankukkia

Otsikosta voisi virheellisesti luulla, 
että täällä meillä Tampereella 
olisi ollut pakkaspäivä. 
Hui hai, kaikkea muuta! 
Koko päivän on vettä satanut taivaan täydeltä, 
ei uskoisi että nyt on pian jo 
marraskuun puoliväli! 

Photoshopilla opettelin käyttämään 
minulle uutta työkalua 
ja sain kuin sainkin kuviin 
hieman kuurankukkamaista ilmettä! 
Työnlaatu nyt ei vielä ole mitenkään 
silmiä hivelevää, 
mutta harjoitus parantakoon (toivottavasti) 
taitoja!


Enää kolme yötä ... 
PartyLiten tapahtumaan!! 
Käykää ihmeessä kurkkimassa 
Valon Lumo- blogissani 
tuohon tapahtumaan liittyen! 
Jos vain olette Tampereella päin liikenteessä, 
poiketkaa tunnelmoimaan ja viettämään 
iloista iltaa kauniiden kynttilöiden valossa!


Ajatukset alkavat suuntautua 
tulevaan tapahtumaan ja 
niiden käytännön suunnitteluun. 
Voi, toivottavasti aikomani 
esillepano onnistuisi..! 
Aivan mahtava ilta tiedossa 
muutaman päivän kuluttua!!

~ Emppu ~

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Paljon onnea vaan, Isi!

Isänpäivän iltana nautin omassa rauhassani 
lämmintä teetä sekä viimeisiä rippeitä isänpäiväkakusta. 
Aamu aloitettiin tytön kanssa uuniohrapuuron valmistamisella, 
lisukkeeksi tein mansikkakeittoa. 
Aamiainen tarjoiltiin isille sänkyyn onnittelulaulun tahdittamana. 
Tyttö oli askarrellut päiväkodissa hienon kortin 
sekä leiponut yhdessä hoitotätien kanssa 
pipareita, jotka katosivatkin enimmäkseen tytön, 
eikä isin suuhun.

Aamupäivällä onniteltiin vaaria sekä paappaa 
puhelimitse, lisäksi tytöstä otettuja 
kuvia läheteltiin kännykällä ja sähköpostitse. 

Aamupuuron jälkeen kutsuin perheen 
kattamaani kahvipöytään. 
Esille laitoin tytön kastepäivänä 
lahjaksi saamansa hopeisen kynttilänjalan (matalampi) 
sekä samaisena päivänä meidän vanhempien 
lahjaksi saaman kynttilänjalan (korkeampi).


Ikävä kyllä, 
tällä kertaa jouduimme kääntymään 
kaupan tarjottavien puoleen, 
vaikka itse olisi halunnut leipoa ainakin kakun. 
Hyviä olivat siitä huolimatta!


Tämä Almondyn suklaamousse-kakku 
yllätti positiivisesti! 
Aivan suussa sulavan hyvää, 
pohjakin oli onnistunut.


Tyttökin kelpuutti kakun ja 
lopulta jouduimme jo vähän rajoittamaan 
herkkujen syömistä.


Mukava päivä kaiken kaikkiaan! 
Parasta kuitenkin ne hetket, 
jotka vietettiin rennosti yhdessä koko perhe. 

Arki alkaa taas, 
huomisen päivän touhuan 
tytön kanssa kahdestaan 
isin ollessa töissä. 
Äidin ja tyttären laatuaikaa, 
vaikkakin lähestyvä kolmen vuoden ikä 
on tuonut yhä enemmän uhmaa pintaan. 
Aika aikansa kutakin! 
Lopulta näitäkin vuosia joskus ikävöi. 
<3

~ Emppu ~

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Keittiöhaaste osa III

Viimeinen osa keittiöhaasteesta pyörähtää käyntiin!

Virtuaaliesittelyssä keittiön toinen seinusta, 
jonne on sijoitettu kodinkoneet ym. tarpeellista. 
Jo viime joulun alla haikailin tuohon hellan yläpuolelle 
kranssia ja vasta nyt tänä syksynä sain sellaisen siihen kiinnitettyä. 
Käpykranssi, joka on minun suunnittelemani ja tekemäni. 
Home-kirjaimet löytyivät viime vuonna, 
paikka niille minulla oli heti mielessä.


Keittiön kolmannella seinustalla on mm. tiskialtaat ja tiskikone. 
Vaikka keittiö on pieni, niin silti siellä on mukavasti 
laskutilaa ja mahdollisuuksia leipoa ilman että 
tavaroita joutuu kovin paljoa siirtelemään pois alta.


Kesän askarteluissa valmistuivat nämä 
vintage-henkiset sydänkyltit gloss-liimalla ja lakalla. 


Talouspaperitelineeseen ihastuin reilu vuosi sitten 
ja edelleen olen siitä tykännyt! 
GreenGaten peltipurkkeja pari...


...ja täällä vielä kolmas. 
Puisen teerasian ostin syntymäpäivälahjakseni 
saadulla lahjakortilla Lempäälän Ideaparkista, 
aivan ihanasta Villa Rosmarin-sisustusliikkeestä. 
Ehdottomasti käymisen arvoinen pieni putiikki!


Tällainen oli meidän pieni keittiömme. 
Haasteen saa napata täältä mukaansa, 
jos joku muukin haluaa tutustuttaa meidät 
omaan keittiöönsä! 

Minä jatkan somisteiden suunnittelua illan 
PartyLite-kutsuille, 
mukavaa keskiviikon jatkoa Teille!

~ Emppu ~

tiistai 6. marraskuuta 2012

Keittiöhaaste, osa II

Tervetuloa jälleen virtuaalimatkalle keittiöömme! 

Koska keittiössä tulee luonnollisesti vietettyä aikaa, 
olen näiden reilun parin vuoden aikana 
sisustanut kodin sydäntämme 
ja nyt vihdoinkin keittiön ilme 
alkaa olemaan sellainen, 
jota olen hakenut takaa. 

Samaisella seinustalla lasivitriinin kanssa 
on romanttinen magneettitaulu...


...ja senkin päällä olevassa ikkunanpokapeilissä 
roikkuu pehmoinen sydän rautalankakehyksessään.


Ruusukimpun ripustin kuivumaan 
seinustalle ja myöhemmin tuumasinkin, 
että sopivat aika kivasti yhteen vanhahtavan 
kehyksen kanssa ja niin kimppu sai jäädä paikoilleen.


Neljän hengen pöytä on, no, pieni, 
mutta toistaiseksi meidän perheelle riittävä. 
Joskus myöhemmin täytyy ruveta katselemaan 
suurempaa ruokapöytää. 
Tumman rouheaa, pellavaa ja juuttia, 
kontrastina valkoista. 
Meidän keittiömme tämän hetken 
punainen lanka.




Tähän mattoon en ole vielä kertaakaan kyllästynyt 
ja vielä kun on varsin mainio lapsiperheessä 
(kaikki roiskeet eivät näy) 
niin olen ollut siihen enemmänkin kuin tyytyväinen.


Uskokaa tai älkää, 
tämä keittiöhaaste tulee jatkumaan 
vielä kolmannellakin osiolla!! 
Miten niin pieneen keittiöön mahtuukaan 
näin paljon kuvattavaa...! 
Olen näemmä osannut ottaa 
kaikki  neliöt hyötykäyttöön. 

~ Emppu ~

maanantai 5. marraskuuta 2012

Keittiöhaaste, osa I

Täyttä elämää -blogin Hannele 
oli saanut kivan haasteen, 
jonka saivat halukkaat napata mukaansa. 

Niinpä minäkin tartuin kameraan 
ja keittiöstä tulikin useampi kuva 
esille laitettavaksi. 

Ehdottomasti paras paikka 
keittiössämme on tämä oven puoleinen seinä, 
jossa on seinään kiinnitetty lasivitriini 
ja alla senkki. 
Tuolle senkille on tullut laitettua 
monia erilaisia somistuksia.



Keittiöönkin on löytynyt kauniit koristevalot, 
jotka heijastavat valoaan ikkunanpokapeilin kautta.


Keittiö on meillä aika pieni, 
mutta parin vuoden aikana olen 
saanut sisustettua siitä viihtyisän.


Nyt yöunet kutsuvat, 
keittiöhaaste jatkuu seuraavassa postauksessa. 

Kauniita unia!

~ Emppu ~