torstai 29. joulukuuta 2011

Joulun tunnelmia Part II

Ja vielä lisää kuvia jouluaatolta. Tyttömme serkuista keskimmäinen oli vähän avustettuna koristellut kuusen, tässä muutamia poimintoja suloisista koristeista.


Hiippalakkinen tonttu oli päässyt vartioimaan kahvipöydän antimia ja takan reunustalla olevat enkelit ovat tyttömme serkusten askartelemia.


Varmaan meilläkin on jo seuraavana jouluna jotain tytön askartelemia jouluisia koristeita esille laitettavaksi.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Joulun tunnelmia Part I

Joulun vietosta Pohjanmaalla tuli otettua niin paljon kuvia, että postauksia kuvineen on pakko jakaa osiin.

Jouluaattona ajoimme työvuoroni jälkeen mieheni siskon perheen luokse joulua ja sitä odotetuinta, joulupukkia, vastaanottamaan. Onneksi tien päällä oli hiljaista, sillä ehdimme juuri parahiksi perille! Vartin ehdimme paikanpäällä olla, ennenkuin joulupukki kolisteli ovesta sisään.

Meidän tyttö jännitti kovasti isoa, valkopartaista ja möreä äänistä pukkia. Uskalsi tyttö kuitenkin pari lahjaa häneltä hakea. Myös tytön serkut odottivat joulupukkia jännityksellä, vaikka kokemusta pukin näkemisestä onkin jo useampi vuosi.Lahjojen jako sujuikin vikkelästi serkusten avustuksella ja vauhtiin päästessään availi tyttömme mielellään myös muiden lahjoja. 

Mieheni sisko oli koristellut ja laittanut kotinsa jälleen kerran tosi kauniiksi. Marjakuusen oksia oli aseteltu vaasiin ja oksia koristivat violetin sävyiset, pienet pallot sekä helminauha. Harmi kun asetelmasta jäi ottamatta kuva kokonaisuudessaan! Takan reunalla oli jouluinen kranssi puolukan varvuista ja useissa Kivi-tuikuissa tuikkivat kynttilät. Mieheni siskon anoppi oli tehnyt paperinaruista kukkia, jotka oli yhdistetty valosarjaan. Paperikukat antoivat oman  herkän, kauniin ilmeensä pelkistetyille jouluvaloille. 


Joulukahvit nautimme ihasteltuamme hetken lahjoja. Tarjolla oli niin paljon erilaisia leivonnaisia, ettei kaikkea millään jaksanut maistaakaan. Miehen sisko kun on kova leipomaan! 

Lopulta aattoiltakin vaihtui jouluyöksi ja saimme yliväsyneen, kikattavan tyttömme unten maille ja me aikuiset pääsimme tutkimaan omia lahjojamme kinkkuvoileivillä herkutellen.

perjantai 23. joulukuuta 2011

Joulun toivotus



Iloa & unelmaa toivottaa 
kaikille lukijoilleen 

Suloista Piparin Ja Kanelin Tuoksuista Joulua!
~ * ~ * ~ * ~ * ~ * ~ * ~ * ~ * ~ * ~ * ~ * ~ * ~ * ~ * ~

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Talo täynnä valoa

Niinhän siinä kävi jälleen kerran. Pieni (tässä tapauksessa ei niin pienikään) lapsi sisälläni ei millään malttanut olla ihastelematta ystävältäni saatua lahjapussukkaa, josta pilkisti kauan odottamani talolyhty. Olimme yhdessä joululahjoja ostelemassa ja esitimme kumpikin vihjailevat lahjatoiveemme ääneen, joten niin saimme molemmat sellaisen joululahjan kuin mitä toivommekin. Talolyhtyä olen ihastellut ja katsellut monissa blogeissa ja vihdoinkin sain sellaisen omaa kotia kaunistamaan! Niinpä esitin erittäin pätevän näkemykseni miehelleni, että anoppilasta joulun jälkeen kotiin lähdettäessä ei olisi niin paljon lahjoja auto täynnä. No, mies myöntyi ja sain luvan ottaa tuon joululahjan kyttööni jo nyt. 


Voi kuinka kaunis se mielestäni onkaan! Niin tunnelmallinen kynttilänvalo tuikkii pienistä ikkunoista.
 
Eilen luonamme kävi kauempana asuva ystäväni lahjoja tuomassa. No, sainpa häneltäkin luvan avata hänen tuomansa joululahjan ja mitä paketeista paljastuikaan! Monta Party Liten tuoksukynttilää sekä toinen violetti tuikkualusta. Ensimmäisen sain ystävältäni kaason lahjaksi kesällä. Pakkohan se oli heti eilen laittaa tuoksukynttilä palamaan ja yllättävästi samalla tukkoisuuskin vähän helpotti.
 
Kynttilät ovat kerrassaan aivan ihania! Ne jos mitkä tuovat tunnelmaa ja samalla sitä jotenkin olokin rauhoittuu kynttilöiden liekkiä katsellessa.


maanantai 19. joulukuuta 2011

Punainen ja valkoinen

Meidän tämän joulun värit ovat ne perinteiset; punainen ja valkoinen. Vaikka alkuun mietin että jos koristelisi kodin valkoisen ja hopean sävyillä, mutta niin vain joulu tuntuu enemmän joululta punaisen sävyjen ansiosta.
 
Joululahjaostoksilla ollessa löysin peltiset sydänkulhot joita alkuun mietin lahjavaihtoehtona, mutta kotiin päästyäni silmät etsiytyivät jatkuvasti noihin kulhoihin ja omalle pöydällehän ne sitten lopulta päätyivät. Peltipurkit käyvät monesta; kynttilän alusesta, tarjoilukulhosta sekä vaikkapa kukka-asetelman alustana.




Keittiössä esille ovat päässeet punaiset kynttilälyhdyt sekä peltipurkit.





Joulukortteja varten etsin kaapin katköistä Ikean valkoisen korin, joka sai jouluisen ilmeen Pentikistä löytämälläni nauhalla sekä metallisella sydämellä.


Airamin uudet led-valot pääsivät ikkunalle esille.


Joulusiivoja ei olla tehty vielä lainkaan. Taitaa käydä niin, että perusteellisempi siivoaminen jää keväälle, nyt energiaa riittää juuri ja juuri perus viikkosiivoihin. Onneksi kuitenkin kaikki joululahjat on hankittu! Se jos mikä on suuri helpotus!

P.S Kuvaajana mieheni, joka mukisematta otti kiltisti kuvia haluamistani kohteista. <3

lauantai 3. joulukuuta 2011

Joulukuu


Joulukuu alkoi, eikä täällä näy lumesta jälkeäkään. Taisi sentään jonain yönä viikko, pari sitten sataa aavistuksen verran lunta, joka oli jo sulanut pois aamulla herätessä. Voi kuinka nyt tarvittaisiin lunta ja selkeästi pakkasta, sillä tätä pimeyttä on riittänyt jo tarpeeksi pitkään! Tänään täällä sentään paistaa pitkästä, pitkästä aikaa aurinko niin kauniisti melkein pilvettömältä taivaalta.

Siitä on hieman vajaa 4 kk kun aloitin työt hoitovapaan jälkeen. Jo elokuussa suunnittelin että kun työt ja lapsen päivähoito on lähtenyt hyvin käyntiin, niin aloitan taas säännöllisen liikkumisen. Ja miten sitten kävikään! Liikkuminen on ollut hyvin säännöllisen epäsäännöllistä, milloin on itse tai lapsi ollut kipeänä, milloin ollaan oltu reissussa tai meillä on ollut kyläilemisiä, tai milloin sitä on vain ollut yksinkertaisesti niin väsynyt ettei ole jaksanut lähteä yksin kävelylle. Sitä se lapsiperheen arki on, tasapainottelua työn ja perheen välillä yrittäen jakaa yhteistä aikaa perheenjäsenten kesken kodin hoitamisen lisäksi. Parisuhteellekin pitäisi olla aikaa, samoin pitäisi olla omaa aikaa. Meitä ainakin vaivaa aikapula, vuorokaudessa on aivan liian vähän tunteja!

Tänään alkoi ulkona paistava aurinko houkuttelemaan lenkkipoluille ja intoa lisäsi syksyn aikana pikku hiljaa keventynyt olo. Töissä kun on koko ajan ns. jalkojen päällä ja hyvä jos ehtii pitää edes lakisääteiset ruokatauot, niin energiaa kuluu enemmän ja paino putoaa. Painonpudostus on ollut alkukesästä lähtien yksi projekteista, joka vasta töiden alettua on lähtenyt kunnolla käyntiin. Keventyvästä olosta tykkään ehdottomasti, mutta en siitä, että sen saa aikaan pelkästään töissä oleva kiire ja hoppu kun aina ei ehdi syömään kunnolla saatikka rauhassa. Mutta jos nyt, kun taas kohta alkaa Uusi vuosi ja tehdään ne melkein puhki kuluneet Uuden vuoden lupaukset, pääsisin vähitellen vauhtiin kunnon kohottamisessakin.

Tämän postauksen kuvaan liittyvä kirjoitus näköjään lähti vähän väärille urille, mutta palataan takaisin tänään otettuun enkelikoriste- kuvaan. Kyseinen koriste on ostettu pari viikkoa sitten Pentikistä, jossa oli aivan ihania, uusia sisustusesineitä ja joulukoristeita. Noita enkeleitä ostin yhteensä neljä, kun eivät olleet kovin kalliita. Enkelit ovat valkoiseksi maalattua metallia, ja sopivat kivasti keittiön tiskipöydän yllä olevan telineen koukkuihin. Ja vasta tänään kunnolla tajusin, että niissäkin on sydämet! Sydän on selvästikin kuvio, josta tykkään kovasti.

Toivotaan, että pian sataisi puuterin kevyttä lunta, jonka kimmellys ihastuttaa aina uudelleen ja uudelleen!
Itsenäisyyspäiväkin on jo kohta ovella. Sitä lähdemme viettämään Pohjanmaalle muutamaksi päiväksi tytön mummolaan ja tietenkin on ihan pakko seurata sivusilmällä Linnan juhlia!

Mukavaa viikonloppua täällä kävijöille!
Minä lähden ulos pitkälle kävelylle nuuhkimaan kirpeää ilmaa ja nauttimaan harvinaisista auringon säteistä.
<3