Keskiviikon ajatuksia pikkulapsiarjesta

☆ 

Mietin pitkään, millaisen mukavan aloituksen tähän postaukseen keksisin, 

mutta en oikein löytäyt oikeita sanoja keittiön ikkunasta ulos katsellessa. 

Täällä Tampereella on totinen viuhuva tuuli ja sen verran harmaata, 

että on vaikea uskoa päivän valoisan ajan jo jonkin verran pidentyneen. 

Tällaisina päivinä sen tuntee luissa ja ytimissä, 

millainen voima auringonvalolla onkaan! 

Synttärijuhlien valmistelut ovat edelleen pahasti vaiheessa, 

sillä vuosikkaalla pojallamme on vahva äitiin takertumisen vaihe menossa. 

Tätä on kestänyt jo useampi viikko ja viime päivinä on tuntunut siltä, 

että sylin kaipuu ja itkuisuus on vain lisääntynyt. 

Miten kauniilta ajatukselta kuulostaa ne neuvolan ohjeet ja vinkit, 

että pitäisi sylissä mahdollisimman paljon, hellisi ja antaisi aikaansa. 

Mutta samaan aikaan harteilla tuntuu tekemättömien kotiöiden ja 

juhlien valmisteluiden taakka. 

Turhautuneisuus on tunteena kovin kuluttava. 

Samoin ristiriitainen olo, slloin kun olen pojan kanssa, 

on mielessä ne sata hommaa jotka olisi pakko tehdä. 

Ja sama juttu toisin päin. 

Miksi sitten kulutan aikaani täällä, postausta kirjoittamassa? 

Eikö vajaa tunti olisi erittäin hyvä aika siivota ja järjestellä, 

ennenkuin riennän hakemaan tyttöä eskarista?

Näin olen lukemattomia kertoja ajatellut 

ja silti tuntenut sisälläni, että nyt tarvitsen tätä, 

juuri tällä hetkellä, 

omaa aikaa.

Pikkulapsiarki varsinkin eroahdistusta potevan taaperon kanssa on raskasta, 

sillä monesti on raastavaa kuunnella pojan huutoa ja kaipuuta syliin 

juuri silloin, kun aamupuuro on vain keitettävä. 

Tai kun yrität itse saada jotenkin syödyksi poika toisessa kainalossa. 

On meillä pojan kanssa myös paljon, paljon iloisia ja onnellisia hetkiä! 

Nyt oli vain saatava purkaa kuluneiden viikkojen turhautuneisuutta ulos. 

Ja kiitos kun toivottavasti jaksoitte kuunnella, sillä olo helpottui huomattavasti! 

❤ 

Yllä olevissa kuvissa on taltioitu sininen hetki muutama päivä sitten, 

jolloin aika tuntui pysähtyvän juuri silloin ja viipyilevän huoneissamme

ennenkuin tumma hämärä peitti sinisyyden alleen. 

Ja tuosta hetkestä nautin kovasti. 

❤

Arjen kiireiden ja touhujen keskellä muistetaan kuunnella myös itseämme 

ja sitä, mitä juuri sillä hetkellä tarvitsisimme eniten!
❤

~ Emppu ~

Keittiössä

Uusi viikko ja uudet kujeet! 

Täällä on kotona keväinen tuuli puhaltanut ja keittiön senkki uudistui pitkästä aikaa. 

Valon määrän tuplaannuttua alkoi tehdä mieli jotain raikasta ja ilmavaa. 

Niinpä vaihdoin senkin päälle valkoisen pitsiliinan, 

ja pitkään ensin emmin, tuleeko liian romanttinen vaikutelma, 

mutta nyt on jo oma silmä tottunut näkymään.

Valkoiseen rottinkikoriin asettelin mukin aluset, 

Greengaten  sirottimen sekä posliiniset lusikat. 

Vihreän sävyiset tekokukat koristavat sekä koria että lasikupua.

Näistä tekokukista on tullut melkeinpä suosikkejani, 

sillä ne ovat kauniin haalean ja niin keväisen sävyisiä.

Peltipurkit ovat jo monen, monen vuoden vanhat 

ja aina olleet samassa paikassa senkin päällä. 

Kätkevät mukavasti sisäänsä erilaisia servettejä.

Rautalangasta taivutettu sydän on pienten käsien toimesta 

muotoutunut jo useampaan kertaan mielenkiintoisen näköiseksi, 

mutta ainakin toistaiseksi olen saanut sydämen muodon 

taiottua joten kuten takaisin.

Viimeistään pojan alkaessa nousta tukea vasten, 

etsitään sydämelle uusi paikka jostain korkeammalta.

Kuvia tulikin räpsittyä oikein urakalla, 

toivottavasti jaksoitte lukea postauksen loppuun asti!

Mitä muutoksia teidän kodeissanne on keväiset päivät saaneet aikaan?

Kivaa keskiviikkoa täältä!

<3

~ Emppu ~

Aamulla

Edellispäivänä otin muutamia kuvia keittiöstä,
jonne aamun aurinko paistoi niin kauniisti.
Tännekin on jo syksyinen tunnelma rantautunut,
sillä senkin päälle on vaihdettu beigen sävyinen pellavaliina valkoisen tilalle.
Lasikuvun alta sekä betonisesta ruukusta löytyy kuivuneet ruusut,
jotka alkujaan sulostuttivat eteisessä täysissä voimissaan.
Olipa muuten virkkaamani liina juuri sopivan kokoinen lasikupuun!

Jotain käytännöllistäkin keksin tässä eräänä päivänä,
sillä siirsin laatikon pohjalta parhaimmat servetit peltipurkkiin säilöön.
Nyt ne ovat vielä kätevämmin saatavilla kattauksia varten!

Kirjatukeen vaihdoin Jeanne d`Arc Living-lehden
takakannesta leikatun suloisen kuvan.
Halusin nimittäin mattapintaisesta paperista olevan kuvan
ja laiskuuksissani en jaksanut ruveta kaivelemaan askartelukasseja vaatekaapin uumenista.
Hyötykäyttöä tämäkin, jos noita JDL:n lehtiä raaskii lähteä leikkelemään.

Elokuussa on nyt päästy viimein vaiheeseen,
jolloin ensimmäisillä koululaisilla on alkanut syksyn koulutaival.
Nyt viimeistään voi jo puhua alkaneesta syksystä.
Meidän perheessä tosin tyttö viettää vielä kesälomaansa vajaan kolmen viikon verran.
Sitten meilläkin alkaa jälleen päiväkotiarki.

Kauniita elokuun päiviä teillekin, tämän päivän auringosta on osa meistä nauttinut uimarannalla!

~ Emppu ~

Ihan pikkuisen joulua eteiseen

Hei ihanat lukijani! 

<3

Täällä taas viikon tauon jälkeen! 

Kotiuduimme lomareissultamme edellispäivänä ja voitte arvata, 

miten paljon täällä on erikokoisia laukkuja ja nyssäköitä nurkat täynnä..! 

Työt kun alkoivat heti kahdella iltavuorolla, 

ei kotona ole ehtinyt suoda vielä ajatustakaan tavaroiden purkamiselle. 

Kai saa jo vähän pukea kotia jouluasuun, ihan vähän vaan?

Nimittäin otin pussillisen kuusen- ja katajanoksia anoppilan lähimetsästä meille mukaan, 

sillä ajatuksena oli hieman koristella kotia sekä parveketta. 

Kuusenoksat olisivat olleet ihanat tänne sisälle, 

mutta ne jätin suosiolla parvekkeelle sillä miehelle tulee niistä allergiaa. 

Katajanoksat asettelin joskus Ikeasta löytämääni kannuun 

ja löysinpä vielä kaapin pohjalta yhdet ylimääräiset tunnelmavalot. 

Oksat saivat valot ylleen sekä pari Pentikistä ostamaani metallista tähteä. 

 Kodin1:stä ostamani keraamiset pikkumökit laitoin esille 

ja lasikuvun sisälle keräsin joulupalloja, kulkusia ja maalattuja käpyjä. 

Nyt eteisessä on aika kiva tunnelma! 

Kylpyhuoneen oveen vaihdoin jo pari vuotta sitten askartelemani käpykranssin, 

jonka ympärillä on siitä saakka ollut paristoilla toimivat valot. 

Nyt vaan oli paristoista puhti pois eikä mistään löytynyt uusia. 

Täytyypä tänään muistaa ostaa kaupasta lisää pattereita. 

Joko olette ostelleet joululahjoja? 

Kerrankin on jo miltei kaikki lahjat ostettu, 

tänään menen vielä ystävän kanssa kiertelemään Lempäälän Ideaparkkiin viimeisille lahjaostoksille. 

Mukavaa keskiviikkoa teille sinne 

ja lämpimästi tervetuloa uudet lukijani! 

~ Emppu ~

Tiistain touhuja

Vihdoin ja viimein, uuden juhlapyhän lähestyessä, 

sain aikaiseksi siivota pääsiäiskoristeet odottamaan ensi vuotta..! 

Krysanteemikin pääsi nauttimaan senkin päälle valosta.

Perfect Homen kukkaruukku on siitä kiva, 

että sen takapuolella on tekstiä, jonka näkee kun astelee keittiöön. 

Ruukkua voi siis pitää kummin päin vaan, fiiliksen mukaan. 

Isomman lasikuvun alle asettelin pitsinauha-rullan, 

aiemmin blogissa esillä olleen metallikyltin sekä vanhan avaimen. 

Parvekkeen siivouksen jouduin siirtämään johonkin toiseen ajankohtaan, 

sillä tämän vuoden kolmas flunssani sai alkunsa sunnuntaina. 

Miten huono vastustuskyky sitä voikaan nykyään olla, 

vaikka syön kaiken maailman vitamiineja, hivenaineita ja probiootteja..? 

 Nuhjuista oloa piristää sentään kampaajan loihtima uusi tukka. 

Toivotaan, että pöpöt ymmärtäisivät pian kadota meidän huusholllista! 

~ Emppu ~

Ihana päivä!

Tällä hetkellä täällä kotonamme on hiiren hiljaista... 

Ensimmäisen vapaapäivän aamuna vastapäisen kerrostalon ikkunoista 

heijastuu eteiseemme kauniit auringonsäteet 

ja ikkunasta katsoessa maisema on saanut ylleen kevyen lumisen peitteen. 

Kynttilät palavat ja liekit lepattavat äänettömästi.

Huoneissa kulkiessani tunnen taas sen saman lämpimän tunteen, 

joka tulee katsellessani tekemiäni asetelmia, 

miehen upeita tauluja seinillä, 

rakkaaksi tulleita esineitä. 

Esineitä, jotka on hankittu tänne tarkkaan harkiten. 

Koti on paikka, jossa viihdyn hyvin, 

enkä ole koskaan tuntenut hiljaisuutta ahdistavana. 

Kodin tekee kodiksi rakastamani ihmiset, 

joiden kallisarvoiset äänet tuovat tänne elämää. 

Vaikka kotiimme hankkimani esineet ovat minulle tärkeitä, 

kaikkein tärkeimpiä ovat kuitenkin mieheni ja tyttäreni.

Lapsen myötä hiljaisuutta on oppinut arvostamaan ihan erilailla. 

Se, että kuulee omat ajatuksensa, ja että saa juoda 

kupillisen kahvia omaan verkkaiseen tahtiinsa, 

saa lukea lehteä keskeytyksettä 

tai vain olla. 

Mutta hiljaisuus riittää pieninä, satunnaisina annoksina. 

Pian sitä jo huomaa odottavansa miestään kotiin kuulumisia vaihtaakseen 

ja tyttöä hänen eloisia juttuja kuunnellakseen. 

Elämän monia, suuren suuria, merkityksellisiä asioita.

 

~ Emppu ~

Lasikupu

Monellako Teistä on kodissanne lasikupu/kupuja? 

Sellaisia, joita käytätte vaikkapa leivonnaisten säilytyksen lisäksi esillä, 

ja joiden sisälle sommittelette erilaisia asetelmia? 

Vaihtuuko asetelmanne vuodenajan mukaan vai onko esillä jotain, 

joka on ja pysyy eikä muuksi muutu? 

Minulla on kaksi lasikupua, jotka olen asetellut eri tasoille. 

Tämän sisällä on näissä kuvissa näkyvä neulesydän kynttilämansetin sisällä 

sekä  toisen kuvun sisällä on tällä hetkellä kahvinpapuja, pari silkkiruusua ja oksanpätkiä. 

Tosin suunnitelmissa on vaihtaa nuo silkkiruusut vähän syksyisempään ilmeeseen, 

käpyihin ja värikkäisiin lehtiin.

Lasikuvut ovat minusta todella kauniita ja monia erilaisia kupuja onkin 

tullut ihasteltua eri verkkokaupoissa pyöriessä tai sisustuslehtiä selatessa. 

Oman viehätyksensä noihin kupuihin selittyy ehkä sillä, 

että niiden sisälle voi loihtia ihan mitä vaan mieleen juolahtaa.

Niin, ja kynttilämansettia voi tosiaan käyttää muillakin tavoin, 

kuin vain kynttilän ympärille aseteltuna!

Tätä lasikupua kiertää soma lehtikoriste.

Neulesydämestä tulee ihan talvi mieleen 

ja kynttilämansetin lasihelmistä lumimarjat.

Talvesta puheenollen, nyt täällä meillä sataa räntää! 

Saa nähdä, sulaako tuo räntä samantien pois... 

Toivottavasti sulaisi, meillä on vielä talvirenkaat vaihtamatta! 

Joka vuotinen ongelma, missä kohtaa renkaat kannattaa vaihtaa, 

sillä kovin pitkään kuivilla teillä ei viitsisi nastoja kuluttaa. 

Tuota mieltä taitaa meillä olla mies, kun taas minä olen sen verran heikkohermoinen, 

että rupean jo varhaisessa vaiheessa vaatimaan renkaiden vaihtoa. 

Pirteää torstaita Teille, Lukijani! 

Ajelkaahan varovasti! 

~ Emppu ~

Senkin ruusuinen ilme

Se on tänään sitten perjantai ja suurimmalla osalla viikonloppuvapaat edessä! 

Itse olen tosin ollut vapailla ja huomenna on työpäivä tiedossa.

Eilinen päivä hujahti niin nopeasti, sillä siivosin koko kodin kunnolla 

ja pienessä kiireessä tein nopeasti keittiön senkille uudet somisteet. 

Lapset ne ovat sitten kerkeäväisiä! 

Tyttökin ehti tulla kuvaan mukaan  vaikka 

yritin olla super nopea.

Pienempään lasiseen maljaan laitoin veteen suuria ruusunlehtiä 

sekä ostamastani kimpusta irti lähtenyt ruusunnuppu.

Kovin yksinkertaista, mutta silti niin suloisen kaunista!

Ison lasikuvun alle kokeilin asetella kuivattua meriheinää 

sekä päälle muutaman kuivatetun ruusunnupun.

Huomiseksi on luvattu melkein koko päiväksi sadetta, 

mutta sehän tietää vain lumen sulamista ja kevään etenemistä! 

Sateista huolimatta rentouttavaa viikonloppua täällä kävijöille! 

<3

Especially for You

Tämä lasikuvun alla oleva ruususomiste 

on sommiteltu ajatellen Teitä, rakkaat Lukijani! 

<3

Uusia Lukijoita on tullut mukaan blogiani seuraamaan! 

Sydämellisesti tervetuloa! 

Toivottavasti viihdytte juttujeni ja kuvieni parissa! 

Mielelläni otan vastaan uusia, innostavia postausaiheita! 

Minä jatkan viltin alla lepäilemistä, 

sillä flunssa on iskenyt jo kolmannen 

kerran päälle tänä vuonna. 

No, ainakin saan lukea ja katsella 

Teidän ihania ja inspiroivia blogejanne! 

Kevätauringon säteitä päiväänne!