Tässä on tullut parin päivän ajan oltua sängyn pohjalla itseään parantelemassa, ensin migreenistä ja kun siitä melkein päästiin niin Yrjö tuli meille kylään toistamiseen. Onhan tuo tullut jo todettua tytön aloitettua päivähoidon, että kyllä ne pöpöt tiensä meillekin ovat löytäneet ja varsinkin vatsataudin kanssa ollaan tehty tuttavuutta jo kolmeen otteeseen. Mutta jos sitä tässä ajan myötä itsekin vähitellen karaistuisi. Onneksi olo on nyt jo huomattavasti parempi eilisiltaan verrattuna!
Meidän tyttö oli eilen kuin pieni hoitaja, joka toi kaikki viltit äidin ylle mitkä vain löysi ja piti sitä vielä silittääkin äidin poskea. Suloinen tyttö, kun niin kovasti hoivaa ja haluaa auttaa äitiä. Tänään päiväkodista kotiuduttuaan oli tyttö huomannut äitinsä jättäneen muutaman Kivi-tuikun sohvapöydälle (luonnollisesti kynttilät sammutettuina). Reippaasti tyttö oli kantanut tuikut yksitellen keittiön senkin päälle, jossa oli nähnyt niissä usein kynttilöitä poltettavan. Eikä ollut pudottanut yhtäkään!
Toivotaan että Yrjö on lähtemässä meiltä lopullisesti, sillä suunnitteilla olisi Pohjanmaalle lähtö torstaina tytön syntymäpäiväjuhlia varten. Ensimmäiset synttärit onnistuttiin kuitenkin viettää lauantaina ja sunnuntaina, jolloin näimme läheisiä sukulaisia sekä ystäviä. Pidetään peukkuja ettei meidän Pohjanmaan reissu jälleen peruunnu, sillä minulla olisi perjantaille aika parturiin vihdoin ja viimein! Sinne kun olisi jo pakko päästä, juurikasvu näyttää jo sen verran hälyttävältä!
