Kovasti kaivatut vapaat alkoivat tänään. Iltaa vietimme serkkuni perheen kanssa, edellisestä näkemisestä oli hirveän pitkä aika. Huomenna taas näemme ystäväni perhettä. Ystävien tapaamista odottaa jo kauan etukäteen ja sen voimalla jaksaa taas puurtaa kiireisinä työpäivinä.
Tyttömmekin pääsi pitkästä aikaa leikkimään pikkuserkkunsa kanssa. Voi sitä naurua ja kiherrystä! Hienosti tuntuivat viihtyvän yhdessä, pikkuserkku vähän isompana edellä ja tyttömme perässä. Saa nähdä miten kovaksi meno yltyy huomenna, kun tyttömme ja kummityttömme intoutuvat leikkimään ja hääräämään keskenään.
Rakkaiden ystävien seuraan on aina tietynlainen ikävä ja kaipuu. Se että saa olla oma itsensä, jutella asioista maan ja taivaan välillä, tukea ja olla tuettuna, tuntea itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi, on korvaamatonta.
Kallisarvoisia ja ainutlaatuisia ystäviä kun ei saa rahalla. Ne todelliset ystävät, jotka oikeasti jäävät elämäämme kulkemaan samaa matkaa, täytyy rehellisesti ansaita ja olla heidän arvoisensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos vierailustasi!