Elokuun punaiset pihlajanmarjat

Vanhaa läppäriä käynnistäessäni muistin, 

että siellä majailevat kaikessa rauhassa muutaman vuoden takaiset valokuvat. 

 Niin vain aika vierähti kuvia selaillessa ja 

muutaman kuvan kopioin muistoksi nykyiselle läppärille. 

 Noita valokuviahan on tallennettuna vähän sinne tänne, 

osa löytyy läppäreiltä ja osa miehen ulkoisilta kiintolevyiltä, 

jokin osa todennäköisesti myös pilvipalvelulta. 

Mutta mistä sitä enää edes muistaa, mitä kuvia on missäkin??

Nyt kun omia valokuvia on alkanut olemaan jo kiitettävästi, 

olemme välillä miehen kanssa keskustelleet, 

josko minullekin olisi hyvä hankkia oma ulkoinen kiintolevy. 

Nimittäin miehenkin kiintolevyt alkavat olemaan täynnä. 

Lisäksi vaihtoehtona on aina myös pilvipalvelut, 

MUTTA, 

minun kohdallani ogelmaksi muodostuu se, etten muista 

A) missä pilvipalvelussa tarkalleen ottaen kuvani olisivat

ja

B) ne salasanat..!!

Joten toistaiseksi olemme jatkaneet näin, 

yrittäen muistella, mistä löytyisi kulloisenkin vuoden kuvani.

Nämä kolmen vuoden takaiset valokuvat elokuulta nappasin mukaani. 

Kauniin punaisina hehkuvat pihlajanmarjat sekä tunnelmallinen kynttilänvalo. 

Näistä oli silloinen elokuu tehty, kuten myös tänä vuonna. 

Sillä erotuksella, että pihlajanmarjoja olen ihaillut läheisen koulun nurkilla, 

tyttöä eskarista kotiin hakiessani. 

Täällä sataa aivan kaatamalla, 

mutta siitä huolimatta hyvää alkanutta viikkoa jokaiselle!

<3

~ Emppu ~

Anoppilan työhuone

Vieraillaan vielä hetken anoppilassa 

ja nautitaan kuvista välittyvän kesäpäivän auringonvalosta. 

Varsinkin tänään, kun jälleen kerran sataa ja ulkona on kovin harmaata, 

niin vallan psyähdyin huokailemaan ja ihastelemaan näiden kuvien lämpöistä valoa.

Anoppilan remontista kerroinkin jo hieman aiemmin täällä,

ja lupasin lisää kuvia viimeistellystä työhuoneesta. 

Katseen vangitsijana on appivanhempien taulu,
jossa on mieheni ottama valokuva joutsenista. 

Suuri taulu näkyy upeasti suoraan eteiseen sisälle tultaessa. 

Taulun sävyt sointuvat huoneen valko-harmaaseen värimaailmaan.

Keväällä kotiamme siistiessä jäi ylimääräiseksi tuo tarjotinpöytä, 

joka sai uuden kodin appivanhempieni luota. 

Tosi kivasti pöytä sopii työhuoneeseen kauniin tuolin pariksi.

Nyt on tänä kesänä vierailtu useamman kerran anoppilassa blogin välityksellä. 

Mukava kuvata toisten kaunista kotia ja saada itsekin uusia ideoita sisustukseen. 

Viikonloppu lähenee pikku hiljaa, 

tänne päin oli kuulemma luvattu parempaa säätä loppuviikkoa kohden.  

Pitkään jatkuvaa sadetta ei nyt ihan vielä kaivattaisi, 

vaan kauniin aurinkoisia alkusyksyn päiviä. 

Toivotaan että saisimme nauttia auringosta ja tankata D-vitamiinia syksyn varalle! 

Mukavaa torstain jatkoa!

<3

~ Emppu ~

Se aika vuodesta...

...jolloin pääsee leipomaan mustikkapiirakkaa tuoreista mustikoista.

Ja miltei tasan vuosi sitten täällä on oltu samoissa puuhissa, 

leipomassa piirakkaa superfoodista. 

Piirakan tein Kauraisen omenapiirakan ohjeella,
täytteeksi vaihdoin vain mustikat.
Muistin ripotella jäisten mustikoiden sekaan vähän perunajauhoja,
jotta piirakasta ei tulisi niin vetinen mustikoiden sulamisesta johtuen.

Viimeiset palat piirakasta syötiin eilen,
mitähän sitä nyt keksisi kahvin kaveriksi...?

Sateiset tiistain toivotukset täältä!
<3

~ Emppu ~

Muistoja anoppilasta

Viikon pieni lomareissu Pohjanmaalla anoppilassa on jo takanapäin,
mutta mukavia muistoja kertyi sekä itselle että lapsille.

Matkustin junalla lasten kanssa Seinäjoelle
ja vaikka tyttömme istui kipsinsä vuoksi pyörätuolissa,
onnistui junaan ja takaisin asemalaiturille siirtyminen pienen avun turvin.
Muutoin ei olisi ollut ongelmia työntää pyörätuolia,
ellei poika olisi matkustanut turvakaukalossa.
Mies ajoi matkatavaroidemme kanssa autolla perästä.
Etukäteen junareissu alkoi väkisinkin jännittää,
mutta hienosti selvittiin ilman suurempia kommelluksia!

Anoppilassa kukat kukkivat kauniisti koko kesän
ja lisäksi puutarhasta löytyi upeita askarteluja.

Raparperinlehdestä valetusta betonialtaasta saivat linnut käydä juomassa...

...ja useampi kukkavaasi oli koristeltu mosaiikein.

Söpöjä pieniä, mosaiikeilla koristeltuja linnunpönttöjä oli
aseteltu koivun oksille...

...ja isompi linnunpönttö oli päässyt esille valoisalle terassille.

Eilen tytöltä poistettiin kipsi vihdoin ja viimein.
Kyllä tätä päivää olikin jo kovasti odotettu!
Tänään alkoikin sitten jo eskari..!
Jännittäviä päiviä onkin eletty eikä iltaisin ole uni tahtonut tulla jännitykseltä.

En tiedä teistä, mutta kyllä nyt koulujen ja eskarin alettua on itselle tullut syksyinen olo.
Eikä se itse asiassa haittaa ollenkaan,
ihanaa kun saa vähitellen etsiä lämpimämpää vaatetta ylle
ja iltaisin sytytellä kynttilöitä palamaan.

Oikein hyvää alkanutta eskaria / koulua muihinkin perheisiin
ja kaunista syksyä jokaiselle täällä kävijälle!
<3

~ Emppu ~

9-vuotishääpäivä ja kesän kuulumisia

Vietimme torstaina miehen kanssa 9-vuotishääpäivää.
Vaaleanpunaisista sekä keltaisista ruusuista tuli niin kaunis kimppu,
jonka vuoksi kuviakin tuli otettua useampia.
Pastellisävyt sointuvat upeasti yhteen ja tulikin todettua ääneen,
että jatkossakin voisi ostaa pari eriväristä ruusukimppua
ja yhdistää ne kotona isommaksi kimpuksi.

Hääpäivää emme ehtineet viettää vielä erityisemmin,
sillä tyttömme loukkasi jalkansa puutarhakeinussa vajaa pari viikkoa sitten
ja reisiluun murtuman takia jalka kipsattiin.
Aika on mennyt tehokkaasti vauvan lisäksi reipasta potilasta hoivatessa.
Tyttö liikkuu jo näppärästi pyörätuolilla täällä kotona
sekä kävelee hienosti myös kyynärsauvoilla.
 Vielä 2,5 viikkoa kipsin kanssa on elettävä,
onneksi murtuma oli ollut siisti eikä jalkaa tarvinnut leikata!
Tyttö saakin kipsin pois juuri ennen eskarin alkua.
 

Näinä pilvisinä päivinä tulee välillä sytytettyä kynttilöitä palamaan
ja nautittua tunnelmasta.
Lämpimämpiä päiviä ovat monet jo kaivanneet,
mutta kipsin vuoksi ei viileämmät säät ole niin kovasti haitanneet.
Tosin ensi viikon aikana helteet taitavat palata.

Loppukesää eletään ja heinäkuun viimeinen viikko pyörähtää kohta käyntiin.
Jostain syystä tuntuu siltä, että tämä kesä on livahtanut ohi kuin varkain...
Johtuneeko siitä, ettei vauva-arjen pyörityksen lomassa ole ehtinyt niin nauttia kesästä,
ja yöllisten heräilyjen vuoksi sitä on toiminut puolella teholla.
Tosin vaikuttaa siltä, että moni muukin on ihmetellyt kesän olemista jo loppupuolella.
Vai onko viileämmät säät tehneet tehtävänsä eikä enää pariin viikkoon ole kesä tuntunut kesältä.
Niin tai näin, yritetään ottaa kaikki irti vielä näistä reilusta parista viikosta ennen koulujen alkua!

Lauantain kunniaksi taidankin mennä laittamaan vohveli (meillä päin moklu) taikinan alulle
ja yllättää potilaamme sekä vieraana olevan serkkunsa maistuvalla herkulla.
Iloa teidänkin lauantai-iltaanne!
<3

~ Emppu ~

Uutta anoppilassa

Kesäiset heipat täältä!

Kesä on päässyt kunnolla vauhtiin ja postaustauon aikana olemme
saaneet nauttia monista hellepäivistä.
Kuukausikin ehti jo vaihtua heinäkuuksi,
miten tätä ajanjuoksua voisi vähän hidastaa?

Olemme olleet pari viikkoa reissussa täällä Pohjanmaalla anoppilassa.
Päivät ovat vierineet nopeasti tytön uimakoulun tahdittamana.
Juhannusta vietimme mökillä järven rannalla,
eikä sieltä olisi millään malttanut lähteä pois.
Upeaa järvimaisemaa olisi voinut jäädä katselemaan tuntikausiksi,
aaltojen liplatellessa taustalla.

Anoppilassa on pari huonetta kokenut muodonmuutoksen,
sillä eteisen ja vierashuoneen seinät oli maalattu sekä tapetoitu.
Valon määrä oli kauniisti tuplaantunu,
ja tuntui että tilaa oli tullut sitä myöden lisää.

Vierashuoneen seinusta oli tapetoitu Vallilan Carambola-tapetilla,
jonka kuviot tulevat kauniisti valossa esille.
Suunnitteilla on myös upean taidevalokuva-taulun teettäminen seinustalle,
täytyypä taulun valmistuttua kuvata huonetta kokonaisuudessaan vielä uudemman kerran. 

Eteinen on nyt kaunis kokonaisuus, ihanan kutsuva sisään tullessa.

 Pari reissupäivää jäljellä täällä lakeuksilla,
sillä tytön serkun syntymäpäivä on vielä juhlimatta.
Kotiin onkin jo mukava palata, vaikka siellä odottaa lista tekemättömistä töistä.

Suloista kesän jatkoa teille, ihanat lukijani!
<3

~ Emppu ~

Se on kesä!

Voi tätä ihanuutta! 

Kesäkuun alku ja koko kesä edessä päin! 

<3

Nämä kuvat on napattu jo toukokuun loppupuolella, 

kesän ensimmäisten hellepäivien saapuessa meillekin. 

Voi tuota luonnon vehreyttä ja kauneutta! 

Lenkkipolun varrelta oli pakko ottaa pari kuvaa muistoksi 

ja parvekkeen pari kasviakin pääsi kuviin todisteeksi siitä, 

että ainakin vielä ovat hengissä. 

Rahapuu on pian jo kaksi(!) vuotta vanha 

ja aina kesäksi siirrän sen parvekkeelle nauttimaan auringosta. 

Ikean kasvihuoneessa kasvaa tytön Äitienpäivälahjaksi antama Mustasilmäsusanna, 

jonka toivon kovasti säilyvän elossa hoivissani. 

Tytöllä on enää muutama päiväkotipäivä jäljellä ja sitten meilläkin alkaa pitkä kesäloma. 

Sitä onkin jo kovasti odotettu ja öitä laskettu! 

Postaustahti on hidastunut nyt huomattavasti, 

sillä tuntuu, ettei päivisin ole tarpeeksi aikaa blogillekaan pojan 

lyhyemmiksi jääneiden päiväunien vuoksi. 

Mikä vaihe tässä nyt jälleen onkaan menossa, 

mutta eipä oikein kotitöidenkään tekemisestä meinaa tulla mitään 

kun päikkärit yrityksistä huolimatta jäävät välillä vajaaksi puoleksi tunniksi kerrallaan. 

Niitä päikkäreitä ei nukuta ulkona yhtään paremmin, 

sillä ympäröivä maailma kiinnostaa ihan liian paljon. 

Nyt kun kerrankin tänne pääsin, 

niin toivotankin teille kaikille oikein kaunista kesäkuuta! 

Nautitaan kukin tahoillamme näistä kesäpäivistä!

<3

~ Emppu ~