Ystävät, elämän suola

Hei pitkästä aikaa! 

Tulipa hieman pidempi tauko, ihan tahtomatta. 

Arki vain niin vie mukanaan, ja vaikka sitä miten haluaisi ehtiä blogata, 

ei siihen aina riitä aikaa saatikka jaksamista. 

Otin muutamia kuvia tästä kauniista ystävän tuomasta kimpusta. 

Siinä oli mukana myös gerbera, joka oli ehtinyt ensimmäisenä kuihtua. 

Ystäväperheemme vieraili meillä ystävänpäivänä, 

jolloin kahvittelimme miehen syntymäpäiviä. 

Nyt onkin 3/4 perheemme syntymäpäivistä juhlittu, 

seuraavan kerran vietetään pojan 1-vuotissyntymäpäiviä joulukuun alussa. 

Pöytä on tässä katettu eräälle toiselle ihanalle ystävälle, 

jonka kanssa olemme myös läheisiä työkavereita. 

Meitä yhdistää myös pienokaiset, 

sillä ystävän vauvat ovat miltei saman ikäiset kuin poikamme. 

Miten mahtavaa ja voimaannuttavaa onkaan saada vertaistukea nähdessämme, 

ja aika kuluukin joka kerta huomaamatta kuin siivillä. 

Ei mikään ihmekään, sillä seura on mitä parasta! 

Näiden kyläilyjen jälkeen jaksaa vauva-arkea taas vähän paremmin. 

Ystävät ovat aina olleet minulle erittäin tärkeitä ja rakkaita. 

Olen niin iloinen ja onnellinen jokaisesta ystävästäni, 

joka on matkan varrella tullut jäädäkseen. 

Ja kuten sanontakin kuuluu, ystävät ovat elämän suola. 

Ilman teitä elämä olisi kovin, kovin tyhjää. 

Kiitos kun olette olemassa! 

<3

P.S Näitä kuvia otin enemmänkin, 

läppäri vaan päätti juuri sillä hetkellä buutata itsensä, 

kun olin liittämässä kuvia muistikortilta läppärille. 

Hmm, muutama ärräpäähän siinä pääsi!

Edellä mainitusta huolimatta, mukavaa keskiviikkoa teille ihanat! 

<3

~ Emppu ~

Muutoksia olohuoneessa

Se on jo torstai! 

Miten tämä viikko on hujahtanutkin niin nopeasti?!

Sain viikko sitten erään ajatuksen pojan vieressä makoillessa, 

itsekin miltei puoliunessa ollessa. 

Idea oli sen verran mielenkiintoinen, että nousin vaivihkaa ylös 

ja etsin käsiini mittanauhan. 

Leveyden ja pituuden mittausta sekä pientä pähkäilyä. 

Miehen kotiutuessa iltapäivällä en malttanut olla heti kertomatta suunnitelmastani, 

jonka mies hyväksyi vastaan sanomatta ja kommentoiden, 

että itse asiassa ajatus on hyvä senkin puolesta, 

sillä eteiseen tulee lisää tilaa. 

Olohuoneen lattian leluista raivaamisen jälkeen ryhdyimme töihin. 

Pienen puhkumisen ja hetken huilaamisen jälkeen se oli vihdoinkin siinä! 

Nimittäin wanha Singer-pöytä sai uuden paikan olohuoneen nurkkauksesta, 

johon se mahtui juuri sopivasti! 

Ja samantien totesin ääneen, että miksi en ollut tullut tätä jo aiemmin hoksattua! 

Pöytä nimittäin sopi nurkkaukseen todella kivasti, 

ihan kuin sen oikea paikka olisi aina ollut siinä. 

On muuten jännä juttu, että monesti ne parhaimmat ideat 

olen saanut juuri hetkeä ennen uneen vaipumista! 

Onko teillä sama juttu?

Kertokaahan, mikä on paras idea, jonka olette kyseisenä hetkenä saaneet! 

Touhukasta torstaita myös teille sinne! 

<3

~ Emppu ~

Laskiaisena

Helmikuu on varsinaista juhlaa ja herkuttelua! 

Runebergin päivä, laskiainen, ystävänpäivä sekä miehen syntymäpäivä. 

Unohtamatta myöskään tytön serkun sekä kälyni syntymäpäivää. 

Runebergin päivänä kyläilimme ystäväperheen luona 

ja ulkoilun päätteeksi kahvittelimme Runebergin tortuilla. 

En ole koskaan itse kokeillut leipoa noita torttuja, 

mutta ystäväni innostamana niitä voisi joskus kokeilla tehdä. 

Laskiaisena oli tarkoitus ulkoilla sekä jälleen kyläillä, 

mutta suunnitelmat menivät molempien suhteen uusiksi. 

Serkkuni luona vierailemme toisella kertaa 

ja sään suhteen ei voida muuta kuin toivoa parempaa, 

pakkasta sekä lunta kaivataan jo kovasti. 

Tällainen vesi/loskakeli ei ole mistään kotoisin..! 

Uloskaan ei viitsi lähteä liukastelemaan, jos ei ole ihan pakko. 

Laskiaispullat syötiin parempiin suihin, 

ja iltapäivän kahvi maistui erinomaiselta näistä uusista Greengaten 

Bianca-sarjan lattemukeista. 

Ensimmäisen mukin sekä saman sarjan koriliinan sain
Kaarun Pieni lintukoto-blogin arvonnasta joulun alla
ja niistä ihastuneina toivoin syntymäpäivälahjaksi toisen kupin sekä keraamisia lusikoita.
Kannattaa käydä kurkkaamassa Kaarun blogia,
se on vallan ihastuttava!

Kurjasta säästä huolimatta mukavaa maanantaita
sekä viikon alkua teille ihanat lukijani!
 <3

~ Emppu ~

Tervetuloa helmikuu!

Helmikuun ensimmäinen päivä on alkanut pikkupakkasen sävyttämänä, 

kauniin talviauringon valaisemana. 

Nyt jos koskaan alkaa vähitellen kevättämään! 

Ihan vielä ei tarvitse sään kovin lauhtua, 

vaan toivotaan pientä pakkasta ja auringon paistetta! 

Viikonloppuna tuli yhdessä tytön kanssa tehtyä pannareita pitkästä aikaa. 

Näistähän haaveilin jo viikolla, mutta vasta lauantaina näitä tuli paistettua. 

Arvatkaa vaan, oliko ihan hirveän hyvä yhdistelmä: 

suklaajäätelöä, banaania ja lakritsiströsseleitä! 

Nam! 

 Viimeisenkin pöytätabletin sain valmiiksi vihdoin ja viimein. 

Ja melkein heti perään tuli jo tuttu olotila, 

mitä seuraavaksi? 

Onneksi kaapista löytyi vielä valkoista puuvillalankaa, 

josta tällä hetkellä on virkattavana vähän isompi pöytäliina 

eräällä läheiselle syntymäpäivälahjaksi. 

Ihanaa alkanutta helmikuuta täällä piipahtaville! 

<3

~ Emppu ~

Askartelua suodatinpapereista

Joululomalla tuli askarreltua suodatinpapereista. 

Anoppi on tehnyt valkoisen kranssin siten, 

että kieputti 10 valon valosarjan ensin styrox-pohjan ympäri 

ja vasta sen jälkeen kiinnitti kukat kuumaliimalla pohjaan kiinni. 

Itse askartelin suodatinpaperista ensimmäistä kertaa 

ja ruskeasta paperista valmistui hieman pienempi kranssi. 

Tämä kranssi on vähän vaatimattomamman näköinen 

ja vaatikin koristetta pitsinauhan ja pienen, tekemäni pakettikortin muodossa. 

Pinkkejä kukkasia anoppini askarteli yhdessä tyttömme kanssa.

Valkoinen suodatinpaperi on ympyräksi leikkaamisen jälkeen 

värjätty vesivärillä kauttaaltaan sopivan huolimattomasti vaaleanpunaiseksi. 

Näitä yksittäisiä pinkkejä kukkasia käytin koristeina tytön syntymäpäiväjuhlissa. 

Laitoimme kolme suodatinpaperipussia päällekkäin 

ja piirsimme sopvan kokoista lasia muottina käyttäen ympyröitä paperiin. 

Ympyrät kiinnitettiin nitojalla, minkä jälkeen ne leikattiin. 

Seuraavaksi olikin ehkä se työläin vaihe, 

eli jokainen paperikerros rutisteltiin ruttuun keskustaa kohden. 

Jos rutisteli enemmän, tuli kukkasista tiiviimmän näköisiä 

(esim. pinkki kukkanen) tai jos rutisti loivemmin paperia, 

tuli kukkasesta vähän isompi (kuten ylimmässä kuvassa, valkoisessa kranssissa).

Lopuksi kukkaset kiinnitettiin pyöreään styrox-pohjaan, 

liian tiiviisti niitä ei kannata pohjaan sijoittaa. 

 

Näitä on tosi kiva tehdä, kun vauhtiin pääsee! 

Ulkona on tällä hetkellä niin kovin ankean näköistä, ettei tosikaan... 

Tänne Tampereelle oli luvattu useammaksi päiväksi plussakelejä ja räntäsadetta. 

Joten jotain mieltä piristävää on keksittävä! 

Josko ehtisin tänään tehdä pannukakkua, jonka perään olen haikaillut jo pari päivää.

Voisin myös virkata viimeisenkin pöytätabletin valmiiksi. 

Välillä sitä tekee aamulla jonkinlaisia suunnitelmia päivän kulusta 

ja illalla sitten toteaakin, ettei mennytkään niin kuin oli ajatellut. 

Poika on nyt viime aikoina kaivannut paljon sylittelyä, 

jonka vuoksi muiden asioiden tekeminen luonnollisesti jää. 

Tosin, on sitä tullut kokeiltua virkkaustakin poika sylissä...! 

Hetken aikaa sitä pystyy virkkaamaan, kunnes kädet alkavat vähitellen puutua. 

Räntäsateesta huolimatta oikein mukavaa keskiviikkoa teille lukijani! 

Kulkekaahan ulkona varovasti, siellä on todella liukasta! 

~ Emppu ~

Askartelu / bloggauspisteellä

Oikein hyvää alkavaa viikonloppua teille lukijani! 

<3

Viimeinkin sain nämä jo marraskuussa otetut kuvat askartelupisteestäni tänne esille! 

Hyvinkin vaatimaton paikka askartelulle, kirjoittamiselle, bloggaamiselle.

Nimittäin pöytä on erittäin vanha, ja haaveissa on sitten joskus uusvanhan pöydän etsiminen. 

Tai jos löydän jostain tosi kivan vanhan pöydän, niin sellaisen kunnostaminen. 

Pieniä kuvakulmia ja näkymiä pöydän ääreltä. 

Pojan pinnasänkykin vähän vilahtaa ensimmäisessä kuvassa. 

Pöydän ääressä tulee myös meikattua ja koruillekin on omat lasipurnukkansa. 

Askartelu / bloggauspiste sijaitsee makuuhuoneessamme ja parempaa nimitystä,

kuin piste, en keksinyt, sillä pöytä ei sijaitse nurkkauksessa vaan suht keskellä seinustaa. 

 

Pöydän vieressä on myös uusi vaatekomero. 

Syksyllä blogiarvonnasta voittamani by Pia`sin  kauniin ja suloisen lämpimän 

ponchon ripustin romanttiseen henkariin ja laitoin kaapin oveen roikkumaan. 

Eipä tullut aiemmin mieleen, miten jokin kaunis vaate voi esillä ollessaan 

tuoda pehmoisen lisänsä sisustukseen. 

Ja ette arvaakaan miten häkeltynyt ja onnellinen olin arpaonnen suosiessa, 

sillä en uskaltanut ajatellakaan voittavani jotain näin ihanaa..! 

Täällä on jo kovasti odotettu, että pakkaset alkaisivat hellittämään. 

Huomenna pitäisi vihdoinkin lauhtua, 

toivotaan näin, 

sillä olisi aivan mahtavaa päästä pitkästä aikaa pojan kanssa vaunuttelemaan! 

Ulkoilussa olimme päässeet oikein hyvään vauhtiin, kunnes pakkanen kiristyi niin, 

ettei voinut niin pienen vauvan kanssa ajatellakaan lähtevänsä ulos.

Perjantai ja viikonloppu edessä. 

Iloa päiviinne ja rentouttavia hetkiä! 

<3

~ Emppu ~

Talven kukkia

Näitä kuvia tulppaaneista on vilahdellut paljon sekä Instagramissa että blogeissa. 

Eikä mikään ihmekään, sillä nyt näitä talven kauneimpia kukkia on saatavilla. 

Tosin viime viikolla läheisessä Citymarketissa käydessä myytiin ei oota.  

Suunnittelin nimittäin, että olisin laittanut pari kimppua tulppaaneja kotia 

kaunistamaan tytön syntymäpäiväjuhlien kunniaksi.

No, ilo oli suuri saadessani viime sunnuntaina näitä tulppaaneja syntymäpäivälahjaksi. 

Eikä enää harmittanut, kun mies kotiutui Cittarista ilman tulppaaneja. 

Selvennykseksi mainittakoon, että sain viikolla syntymäpäivänäni 

mieheltäni kauniin kimpun ruusuja.

Pakkanen on jälleen kiristynyt uudelleen täällä Tampereella. 

Viikonlopuksi on luvattu viimeinkin lauhempaa 

ja ystäväperheen kanssa onkin ollut suunnitelmissa ulkoilla. 

Isommat lapset pääsisivät luistelemaan ja minä pojan kanssa vaunuttelemaan. 

Kauniin aurinkoisia pakkaspäiviä teillekin sinne! 

~ Emppu ~