Hyggeilyä?

☆ Oi, aivan mahtavaa, viikon paras päivä menossa! ☆

P e r j a n t a i 
, joka nyt vielä kotiäitinä ollessa pitää sisällään 

lupauksen viikonlopun alkamisesta,
jolloin isäkin pääsee mukaan perheen touhuihin töistä vapaata viettäessään.
Olo on rennompi, sillä saatavilla on enemmän käsipareja lasten ja kodin hoidossa.
Töihin palatessani perjantain viehätys katoaa,
sillä epäsäännöllinen vuorotyö tuo mukanaan myös epäsäännölliset vapaat.
Perjantai on minulla monesti esim. vaikkapa juuri maanantaina, vapaiden alkaessa.

Nyt viime aikoina olen törmännyt uudelleen tämän hetken trendisanaan,
hyggeen.
Sanahan on lähtöisin Tanskasta, eikä sille ole tarkkaa suomennosta.
Itse miellän sen kotoilemiseksi,
hetkeksi, jolloin ei ole kiire mihinkään ja saan tehdä asioita,
jotka tuovat minulle hyvän mielen.
Katsella sisustuslehtien inspiroivia kuvia, haaveilla ja uppoutua omiin ajatuksiin.
Ehkä itselleni eniten hyggeä kuvaa sanat tunnelma sekä tunne.
Kynttilöiden valo, glögin tuoksu, lämmin olo viltin alla. 
Yle Uutisten artikkeli kertookin osuvasti, mitä hyggeily on.
Suurimmaksi osaksi samaa, kuin mitä itsekin koen sen olevan.

Viime päivinä olen hyggeillyt eritoten silloin,
kun poika nukahtaa päiväunille ja ehdin olla hetken itsekseni,
ennenkuin riennän hakemaan tytärtäni eskarista.
Sytytän kynttilät ja kuuntelen Spotifysta Michael Bublen joululevyä.
 Lämmitän glögiä ja toivon, että kaapista löytyy vielä edes yksi pipari.
Ja uppoudun blogien maailmaan tai sisustuslehtien kuviin.

Omaan suuhun sana hygge taipuu vielä kovin kankeasti,
mieluummin ajattelen ja kirjoitan kotoilusta.
Vaikka sekin taisi olla trendisana pari, muutama vuosi sitten.

Miten   h y g g e   on tavoittanut sinut?
Tuntuuko se tutulta, vai enemmänkin vieraalta asialta?
Miten juuri SINÄ hyggeilet?
Olisi mukava kuulla teidän lukijoidenkin kokemuksia
ja varsinkin vinkkejä parhaista hyggeilyistä.
❤

Tänään viikonloppu käynnistyy parhaalla mahdollisella tavalla,
sillä saamme appivanhemmat meille kylään pitkästä aikaa.
Ja mikä parasta, pääsemme miehen kanssa huomenna
viettämään yhteistä aikaa kaksistaan!
Sitä onkin odotettu, sillä edellinen (ja vuoden ensimmäinen) kerta oli kesällä,
jolloin pääsimme viettämään hääpäivää yhdessä.

💜 Oikein rentouttavaa viikolopun alkua myös sinulle sinne! 💜

Edit.
Huomasin tänään, että nyt bloggeriin on tullut myös erikoismerkit saataville!
Ja niitähän oli pakko vähän kokeillakin..!

~ Emppu ~

Vanhanajan maitokaakaota

Eilen uusi viikko pyörähti käyntiin kunnon pakkaslukemilla
ja tuulikin lisäsi kunnolla pakkasen purevuutta.
Tuntui että viima meni luihin ja ytimiin jo tytön eskarista hakureissun aikana.

Tyttö toivoi lämmintä kaakaota ja niin kyllä minäkin.
Nopean googlettamisen jälkeen valmistui pari mukillista

VANHANAJAN MAITOKAAKAOTA

1 ANNOS

2,5 dl täysmaitoa
1 rkl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
1 rkl kaakaojauhetta

Sekoita sokerit ja kaakaojauhe lusikalla huolellisesti kupissa. 
Kuumenna maito kattilassa tai kulhossa mikrossa (täysiteho 30 s). 
Vatkaa joukkoon kaakao-sokeriseos ja kuumenna vielä hetki. 

Päälle laitoin vähän kermajäätelöä,
tummaa suklaata olisin myös lisännyt jos sellaista olisin meiltä löytänyt.
 

Ihanan talvinen sää on jatkunut edelleen,
tosin tänään viima oli niin pureva että ulkoiltiin lasten kanssa vain hetken verran,
ennenkuin oli pakko kiirehtiä sisälle lämmittelemään.
Aurinkokin pilkahteli pilvien lomasta aamupäiväillä.

Näistä ensilumen ja pakkasen sävyttämistä päivistä
on tullut nautittua joulumusiikkia kuunnellen.
Päivällä leivoimme tytön kanssa ensimmäistä kertaa tänä talvena joulutorttuja,
voi miten ne maistuivatkaan niin hyviltä pitkän tauon jälkeen.
 Joululehtiäkin on tullut jo selattua ja joululahjoja mietittyä...

Talvinen sää vaikuttaisi jatkuvan vielä monta päivää,
kunpa lumi jäisi maahan eikä enää sulaisi!

Pirteää viikon jatkoa täältä!
<3

~ Emppu ~

Tunnustus blogilleni sekä blogikodin pohdintaa

 

Kiitos Marikalle Marjakujalle ilahduttavasta haasteesta!
<3
Blogini saama tunnustus oli vallan yllätys ja todellakin mukava sellainen!

Tässä ohjeet:

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen. 

 2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.  

3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.  

4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi. 

5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnon saajaksi.

Iloa & Unelmaa-blogin perustin huhtikuussa 2011
ja alunperin tarkoituksena oli postata perheemme kuulumisista,
joita lähipiiri silloin tällöin pääsi lukemaan.
Suhteellisen nopeasti postausaiheet alkoivat liittyä kotimme sisustamiseen
ja lapsiperheeseen liittyvät kirjoittelut jäivät selkeästi vähemmälle huomiolle.
Hyvin pitkään arkailin Facebook-sivujen perustamista,
ja tarkemmin ottaen perustinkin ensin ryhmän tutuille
ja vasta sen jälkeen uskaltauduin luomaan blogille oman sivun.
Instagramiin olen tallentanut blogini kuvia parin vuoden ajan.

Millaiseksi blogini on muotoutunut kuluneen 5,5 vuoden aikana?
Ainakin taidot valokuvaamisessani ovat kehittyneet,
sillä ihan ensimmäisten postausten kuvat ovat mieheni ottamia.
Onnekseni sain miehestäni kärsivällisen opettajan valokuvaamisen
sekä kuvien käsittelyn suhteen ja aloin ottamaan valokuvat itse.
Postausten aiheet taas ovat pikku hiljaa palaamassa juurilleen,
sillä viime kuukausina olen miettinyt blogin aihepiirin laajentamista monipuolisemmaksi.
Sisustamisen, leipomisen, ja käsitöiden lisäksi mm. pukeutumista käsitteleväksi.
Ja ehkäpä jotain postausta omaan elämään liittyen, tunnelmia matkoilta
tai elämän kohokohtia, pieniä ja suuria.
 

Aloittelevan bloggaajan kannattaa olla aktiivinen
sekä muiden blogien kommentoimisessa että somessa muutoinkin;
Facebookissa, Instagramissa ja Pinterestissä.
Ja olla myös itselleen armollinen.
Aina aikaa postauksille ei löydy tai tuntuu,
ettei keksi enää mitään sanottavaa tai kuvattavaa.
Silloin kannattaa ottaa hetkeksi etäisyyttä ja postata silloin,
kun se tuntuu mielekkäältä.  
Valokuvaamisesta on vuosien saatossa tullut itselleni rakas harrastus
ja blogin ansiosta kamera tulee otettua esille huomattavasti useammin
kuin ilman bloggaamista.

Tunnustuksen haluan jakaa eteenpäin seuraaville blogeille:

Pieni lintukoto
Allidaalia
Lumimäellä
 Pieni Pilvenhattara
SisustEllen
Sommarbacka
Optimismia ja energiaa
Unelmien elämistä
Poutapilven alla
Snow white dreams

Haluan antaa vielä erityiskiitoksen kaikille teille lukijoille,
jotka olette täällä käyneet kuulumisiani lukemassa!
<3
Pieni poika, joka täyttää ensimmäisen vuoden joulukuun 1. päivänä,
on ansaitusti vienyt huomioni ja tarmoni pienen elämäntaipaleensa aikana,
jonka vuoksi blogi on tänä vuonna päivittynyt verkkaiseen tahtiinsa.
Siitä huolimatta blogi on ollut mielessäni hyvin usein
ja aina yhtä ilahtuneena olen lukenut saamiani kommentteja postauksiini.
 <3

Blogini kotia olen pohtinut viime aikoina valtavasti,
sillä tekniset ongelmat bloggerin kanssa jatkuvat edelleen asetusten
korjauksista huolimatta.
Mitä todennäköisemmin joudun perustamaan blogin uudelleen
jollekin toiselle sivustolle,
joten jos teillä on kokemuksia/vinkkejä muista toimivista blogisivustoista (Wordpress ym.)
niin olisin kovasti kiitollinen kommenteista!

Rentouttavaa alkanutta viikonloppua!
<3

~ Emppu ~

Viimeisiä päiviä viedään...

...nimittäin syyskuun. 

Eipä olisi uskonut, miten nopeasti tämä kuukausi menee ohitse. 

Ylihuomenna vaihtuukin jo lokakuuksi, 

huh, kohtahan sitä täytyy jo ruveta miettimään joululahjoja...!

Tahatonta blogitaukoa on tullut taas vietettyä osittain sen vuoksi, 

kun pojan päiväunet ovat välillä olleet kovin lyhyet 

eikä äidillä sen myötä ole ollut tarpeeksi omaa aikaa.

Yritän opettaa poikaa nukkumaan päikkäreitä pinnasängyssä, 

ja se onnistuu todella vaihtelevasti. 

Äidin kainalossa kun olisi kaikkein mukavinta nukkua!

Innostus bloggaamiseen on hävinnyt vähän myös teknisten ongelmien myötä. 

Blogger on jo pari viikkoa sitten heittänyt blogin pohjan asetukset miten sattuu, 

jolloin postausalue on jostain syystä kaventunut ja kuvat menevät sivureunan päälle. 

Osaisiko joku auttaa?

Mies ei ole ehtinyt paneutua ongelmaan, vaikka kovin nätisti olen pyydellyt. 

Itse taas olen niin tumpelo ymmärtämään asetuksista... 

Ulkona puut ovat saaneet niin kauniit lehdet ja nyt lapset pääsevätkin jo tekemään lehtikasoja. 

Tänään pitäisi pakata ahkerasti, sillä lähdemme viikonlopun viettoon anoppilaan. 

Kuulaan kauniita syyskuun viimeisiä päiviä teille jokaiselle!

<3

~ Emppu ~

Syystuulta vastaan

Nyt taitaa olla ensimmäinen kerta, kun postaan jostain ihan muusta..! 

Nimittäin syksyn takki- ja kenkähankinnoista.

Jo parin vuoden ajan olen haaveillut uudesta nahkatakista, 

sillä vanha oli jo niin kulahtanut ettei se päällä viitsinyt enää kulkea ihmisten ilmoilla. 

Haaveissa oli täysin eri tyylinen takki kuin edellinen oli, 

jotain mikä toimisi sekä romanttisemman, rennomman että rokimman asun kanssa. 

Kesän ajan selasin Elloksen takkeja läpi ja siellä tämä oli kunnon alennuksessa, 

mutta jostain kumman syystä en saanut aikaiseksi tilata tätä silloin. 

Lopulta kun viimein päädyin Elloksen sivuille uudelleen, oli kokoni loppuunmyyty. 

Mitä tästä opimme, kannattaa tilata siis heti kun jotain kivaa löytyy kunnon alennuksella!

Onneksi Elloksella tuli uudet alennusprosentit voimaan 

ja kun sain myytyä vielä pari tytön vanhaa ulkoiluhaalaria, 

klikkasin nahkatakin ostoskoriin hyvällä omallatunnolla.

.... Mikä siinä onkin, että itselle ei oikein niin viitsi uusia vaatteita hankkia, 

lapset menevät kaikessa edellä ja silloinkin, kun jollekin vaatteelle olisi todella tarvetta, 

joutuu hankintaa perustelemaan itselleen monelta eri kantilta..?

Pari päivää sitten kiersin Prisman kenkäosastoa läpi ja löysin itselleni vielä uudet tennarit.

Edellisissä näkyikin jo ihan tarpeeksi ajan patinaa. 

Olkalaukku taas on yksi suosikeistani, parin vuoden vanha löytöni.

Pinterestiin *klik*

olenkin tallentanut ideoita ja inspiraatioita pukeutumiseen liittyen. 

Jotta totuus ei unohtuisi, niin lasten iltatoimet kutsuvat... 

Hyvää alkanutta viikkoa!

<3

~ Emppu ~

Syyskuu

Kaunis kiitos ilahduttavista kommenteistanne edelliseen postaukseeni!

<3

Todella kiva kuulla, millaisista postausaiheista tykkäätte lukea 

ja minkä tyylisiä blogeja seuraatte. 

Täytyypä alkaa suunnittelemaan erilaisia aiheita, 

joista postata aina välillä.

Niin vain kääntyi kalenterissa uusi lehti. 

Syyskuu on täällä ja ulkona näyttää päivä päivältä syksyisemmältä. 

Eilen sai elokuu kauniin huippunsa, 

sillä täällä Tampereella oli parhaimmillaan 20 astetta lämmintä. 

Siinä olikin yllättävää pähkäilemistä, mitä ihmettä sitä taas laittaa lapsille ylle. 

Tässä jo ehti tottua selkeästi viileämpiin ilmoihin.

Illalla muiden blogeissa vieraillessa jäin pohtimaan, mitä elokuusta jäi mieleen. 

Paras kohokohta oli tietenkin se, että pääsimme viikoksi 

Pohjammaalle viettämään pientä lomaa jalkaansa potevan tytön kera, 

unohtamatta sitä päivää, kun kipsi viimein poistettiin. 

Eskari alkoi ja sen myötä perheen arki muovautui taas uuteen rytmiinsä. 

Mutta loppukesän tunnelmia ajatellen, 

no, elokuu yllätti monilla sadepäivillä ja todella viileillä ilmoilla. 

Ehkä sen vuoksi koin pienen pettymyksen, 

sillä toivoin, että olisimme saaneet viettää kesää vielä vähän 

niidenkin kesäpäivien edestä, jotka kuluivat kipsin kanssa eläessä. 

Ulkoilu oli nimittäin vähintäänkin haasteellista pyörätuolin sekä vauvan rattaiden kanssa. 

Mitä te toivotte syyskuulta?

Toivon, että tämä kuukausi olisi kuulaan kaunis, 

ja saisimme nauttia monista syksyn aurinkoisista päivistä. 

Suunnitelmissa on myös jatkaa lenkkeilyä ja päästä pitkän tauon jälkeen kuntosalille. 

Toivon myös, että perhe pysyisi mahdollisimman terveenä, 

sillä tämä syyskuun ensimmäinen päivä alkoi pojan elämänsä ensimmäisellä flunssalla. 

Syyskuu on myös elämässäni tietyllä tapaa taitekohta, 

sillä tänään on äitiysloman viimeinen päivä ja huomisesta eteenpäin olen hoitovapaalla. 

Mieli on sanomattakin selvää kovin haikeana, sillä aika kulkee liian nopeasti eteenpäin...

Ihanaa syyskuuta jokaiselle!  

Tehdään näistä syyspäivistä mieleenpainuvia!

~ Emppu ~

Lukuhetki ja haaveilua

Edellispäivän myrskyn jälkeen on sää muuttunut selkeästi kylmemmäksi
ja tänään tyttöä eskerista kotiin hakiessani
kaipasin ensimmäistä kertaa hanskoja käsiäni lämmittämään.
Ilmassa tuoksuu jo syksy ja kellastuneet lehdet pyörivät asfaltilla tuulen tahdissa.

Eilen pääsin viimein syventymään pidemmäksi aikaa
Jeanne d`Arc Living-lehden pariin kynttilöiden valossa.
Kesken lukuhetken oli pakko lähteä etsimään vanhaa huiviani,
sillä ensimmäistä kertaa kesän jälkeen sisällä ollessa välillä jopa paleli.
Tai sitten tytön saama flunssa on alkanut saamaan otettaan myös minusta.

Jotain tekisi mieli alkaa kutomaan tai askartelemaan,
JDL:n lehdessä olikin kivoja ideoita hiuskoristeista.
Joka syksyinen haave pitsisistä, korkeavartisista sukista nostaa jälleen päätään,
kariutuakseen aina siihen, että en osaa kutoa ja jos alkaisin sitä harjoittelemaan,
niin ehkä kannattaisi aloittaa ihan perus villasukista.

Viime päivinä olen pohtinut myös blogiani, sen ulkoasua ja sisältöä.
Millainen ulkoasu olisi mielenkiintoa herättävä?
Entä sisältö?
Tähän saakka blogini postausaiheet ovat olleet jollain tavalla sisustukseen liittyviä,
myös leivonta- ja käsityöpostaukset ovat aika ajoin vilahtaneet täällä.
Haluaisitteko joskus nähdä, kuka täällä ruudun takana häärää?
Tosin itsestäni olevia kuvia on huomattavasti vaikeampi laittaa tänne esille,
sillä itsekriittisyys on melko korkealla.
Mitä mieltä olette blogini lukijoina,
jos aihepiiriä laajentaisi vähitellen esimerkiksi vaikkapa
pukeutumiseen, kauneudenhoitoon yms.?
Postauksia silloin tällöin kyseisistä aiheista?
Nyt saa mielellään ideoita jakaa kommenttilootaan,
niistä saisi varmasti lisää inspiraatiota bloggaamiseen.

Kynttilät ovat palaneet täällä tänäänkin, sillä jälleen sataa.
Toisaalta ihana olla välillä sisällä ja touhuta rauhassa kotiöitä.
Touhun täyteistä maanantaita myös teille!
<3

~ Emppu ~